Mikä on Maailman terveysjärjestö (WHO)?
I. WHO: n merkitys
Maailman terveysjärjestöllä on erityinen loma juhlitaan maailmaa 7. huhtikuuta, mikä on osoitus sen menestyksekkäästä johtajuudesta globaalin terveydenhuollon parissa työskentelevänä toimijana. Se on myös päivä, jolloin ihmiset ja kansat ottavat yhden terveysongelman ja etsivät keinoja suojella ihmisiä terveysuhilta. Organisaatio kunnioittaa kaikkien yksilöiden vapauksia sekä niiden hallitusten velvollisuutta suojella maan kansalaisia terveydellisiä vaaratekijöitä ja sairauksia toimimalla turvallisen veden tarjoamiseksi ja puhtaan ilman varmistamiseksi.
Maailman terveysjärjestön merkitys jatkuu 21. vuosisadalla, ja sen toivoa ja ahdistusta pyritään edistämään ja auttamaan ihmisiä saavuttamaan mahdollisimman korkea terveyden taso maailmassa ja tulevaisuudessa. Organisaatio on määritellyt perustuslain mukaiset tavoitteensa tärkeimpien kansainvälisten terveysaloitteiden eturintamassa. Siinä todetaan lisäksi, että aina kun ja milloin terveydelle on vaarana, se olisi palautettava ihmisten hyvinvointi.
Maailman terveysjärjestö WHO pyrkii johtamaan hyvää terveyttä kaikkialla maailmassa tekemällä sen yhteistyössä ja yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa sen velvollisuutena varmistaa kaikkien maailman ihmisten yleinen hyvä terveys. Ajan myötä organisaatio on tullut tietämään, mitä keinoja sen on toteutettava jatkuvasti palvelemalla maailmanlaajuisen väestön terveyden parantamisessa. Tämän vuosituhannen kehitystavoitteissa esitetyn organisaation tavoitteena on toimia yhteistyössä sen jäsenmaiden kanssa ja synkronoida toimintaansa muiden asianomaisten maiden ja kansainvälisten terveysjärjestelmien virastojen kanssa.
II. Maailman terveysjärjestön historia
Vuosi 1851 näki ajatuksen (ja tarpeen mukaan) maailman terveysjärjestön perustamisen. Tämä käsite ei kuitenkaan ollut juurikaan juurikaan jo lähes vuosisadan ajan toisen maailmansodan jälkeen. Ennen organisaation perustamista 61 YK: n jäsenmaata allekirjoitti sen perustuslain 22.7.1946 perustamalla sen pääkonttorin Genevessä, Sveitsissä. Maailman terveysjärjestö on Maailman terveyskokouksen alainen, ja sen vuosittaiset kokoukset pidetään Genevessä joka toukokuussa. Sen pääjohtaja nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, ja sen johtokuntaan kuuluu 34 jäsentä, jotka palvelevat kolmivuotiskautta. WHO: n nykyinen johtaja on pääjohtaja Margaret Chan.
Huhtikuun 7. päivänä 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysryhmä muodosti viraston Maailman terveysjärjestön perustamisesta. Uusi organisaatio otti sen jälkeen kaksi YK: n terveysvirastoa. Nimittäin nämä olivat Kansakuntien liiton terveysjärjestö ja Office International d'Hygiene Publique . WHO perustettiin huolehtimaan maailman terveysongelmista, ja sillä on 194 jäsenvaltiota, jotka kuuluvat myös Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Yksi sen ensimmäisistä huolenaiheista oli pienten punasolujen hävittäminen.
Organisaatio julkaisee myös Maailman terveysraportin, maailmanlaajuisen terveyskyselyn ja Maailman terveyspäivän. Nämä terveysraportit julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, ja ne antavat edelleen jäsenvaltioille päivityksiä tiedoista, jotka vaikuttavat kunkin maan rahoitus- ja terveyspolitiikkaan. Laajemmassa laajuudessa julkaistut tiedot ja terveyttä koskevat tiedot ovat myös yleisön saatavilla, mukaan lukien jokapäiväiset kansalaiset, toimittajat, tutkimuslaitokset ja yliopistot. Aihealueet ja aiheet vaihtelevat myös jokaisen kysymyksen, terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen ja terveydenhuollon sekä mielenterveyden välillä. Erityisesti yksi julkaistut tutkimukset yli 50-vuotiaista henkilöistä, ”Tutkimus maailmanlaajuisesta ikääntymisestä ja aikuisten terveydestä”. Kyselyyn osallistui 50 000 ihmistä 23 maassa.
Maailman terveysjärjestö aloitti myös mielenterveysvammaisten henkilöiden verkkotietokannan, jonka tarkoituksena on poistaa ihmisoikeusrikkomukset tähän ryhmään. Sitä kutsutaan MiNDbankiksi (aivan kuten se on kirjoitettu), ja se tuli elämään World Wide Webissä ihmisoikeuspäivänä. Verkkosivusto ja tietokanta sisältävät monipuolisia tietoja ihmisoikeuksista, mielenterveysvajauksista, päihteiden väärinkäytöstä ja muista asiaankuuluvista aiheista. Siinä on myös tietoa monien maiden lainsäädännöistä, jotka koskevat politiikkaa, strategioita ja palvelutasoja näissä olosuhteissa.
WHO on nykyään erikoistunut virasto, joka etsii keinoja pysäyttää tartuntataudit, kuten Ebola, malaria, HIV / AIDS ja tuberkuloosi. Jotkut WHO: n menestyksekkäistä ohjelmista olivat tuberkuloosin (1950), joka on malarian hävittämiseksi (1955), inokulaatiokäyttö ja ensimmäinen diabetes mellitus. Organisaatio synnytti myös Kansainvälisen syöväntutkimusviraston vuonna 1965. WHO ilmoitti vuonna 1979 pienten punasolujen täydelliseksi hävittämiseksi. Sitten vuonna 1998 imeväisten eloonjääminen kasvoi ja elinajanodote kasvoi, ja organisaatio määritteli sen.
WHO: lla on muita rooleja, jotka käsittävät muiden kuin tarttuvien tautien lieventämisen, kehityksen ja ikääntymisen, elintarviketurvan, terveellisen ruokavalion, seksuaalisen ja lisääntymisterveyden, päihteiden väärinkäytön ja työterveyden. Kaikkien näiden huolenaiheiden vuoden 2015 talousarvio rahoitettiin sen jäsenmaiden 930 miljoonan dollarin suuruisella tuella. Lisäksi 3 miljardia dollaria hankittiin myös muista lahjoituksista eri puolilta maailmaa.
III. WHO: n päätoiminnot
Maailman terveysjärjestö on antanut tarkoituksensa tiedoksi sen perustamispäivästä alkaen. Kuitenkin joka vuosi tai sen tärkein asialista voi näkyä muutoksia, jotka on mukautettu maailman muuttuvien terveysvaatimusten mukaisesti. Sen monet toiminnot ovat seurausta organisaation johtotehtävien huolellisesta analysoinnista kansainvälisellä näyttämöllä. Se, että se pitää aina neutraalia kantaa ja kunnioittaa myös sen yleismaailmallista jäsenyyttä, ovat yhtä tärkeitä kuin sen tunnettu kokousvoima. Yhdennentoista yleisen työohjelman (2006–2015) yhteydessä määritellään organisaation kuusi päätoimintoa, jotka luetellaan välittömästi alla.
1. Toimii johtajana terveyteen liittyvissä asioissa ja tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa.
2. Luo tutkimusohjelman ja seuraa tärkeiden tietojen syntymistä, kääntämistä ja levittämistä.
3. normien ja standardien luominen sekä niiden edistämisen ja seurannan toteuttaminen.
4. Eettisten ja näyttöön perustuvien poliittisten vaihtoehtojen selittäminen.
5. Teknisen avun antaminen, muutosten kannustaminen ja kestävän institutionaalisen kapasiteetin luominen.
6. Terveysolosuhteiden tarkkailu ja terveyssuuntausten käsittely.
Vuosituhannen kehitystavoitteet
Syyskuussa 2000 Yhdistyneiden Kansakuntien 191 jäsenvaltiota asettivat myös tavoitteet vuodelle 2015 vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti. Nämä jatkuvat tavoitteet ovat:
1. Lopettamaan köyhyys ja nälänhätä.
2. Toteuttaa yleinen peruskoulutus.
3. Tehdä sukupuolten tasa-arvo todelliseksi ja antaa naisille vastuu.
4. Parantaa lasten eloonjäämistä.
5. Parantaa äitien terveyttä.
6. torjua malariaa, hiv / aidsia ja muita sairauksia.
7. Ympäristönsuojelun edistäminen.
8. Edistetään kehitysmaiden välistä yhteistyötä.
Ei ole epäilystäkään siitä, että kaikki 191 jäsenvaltiota tukevat vuosituhannen kehitystavoitteita. Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN) ja Euroopan unioni (EU) ovat muuttaneet omia toimintalinjojaan ja toimiaan vuosituhannen kehitystavoitteiden suurempien vaatimusten mukaisesti. OXFAM ja Punainen Risti ovat kaksi muuta kansainvälistä hyväntekeväisyysjärjestöä, jotka ovat keskittyneet tavoitteisiinsa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. On paljon enemmän kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka ovat kansainvälisellä, alueellisella ja paikallisella tasolla ottaneet käyttöön nämä samat vuosituhattavoitteet.
IV. Kiistoja ja takaiskuja
Maailman terveysjärjestö on Yhdistyneiden Kansakuntien virasto, joka edistää ja antaa terveydenhuollon ihmisille, jotka tarvitsevat niitä ympäri maailmaa. Se on tehnyt monia saavutuksia ja kerännyt tunnustuksia kansainvälisellä näyttämöllä. Vielä viime aikoina sitä on kuitenkin kritisoitu taloudellisesta huonosta hallinnosta ja puolueellisesta politiikasta.
Yksi suurimmista syytöksistä, jotka näyttävät olevan pysyviä, on kysymys, joka liittyy organisaation avainasemassa olevien henkilöiden nimittämiseen. Monet kokevat, että poliittiset suojelukertoimet vaikuttavat liian paljon näiden nimittämien valintaan. Vuonna 1993 kritiikin syy oli äänten ostaminen pääjohtajansa vaaleissa, mikä on ratkaiseva asema organisaation sisällä, joka vastaisi WHO: n tavoitteiden ja politiikkojen ohjaamisesta seuraavaan vuosisadaan. Niinpä monet jäsenvaltiot olivat huolissaan WHO: n prosesseista ja rehellisyydestä.
On myös havaittu epäonnistumisia asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kuten epäonnistuminen malarian, koleran, ripulin ja tuberkuloosin hävittämisessä. Näitä ongelmallisia alueita on käsitelty myöhemmin, mutta silti näyttää olevan suuria esteitä esteille. Tuberkuloosi on kääntynyt takaisin antibioottien liikakäytön aiheuttaman resistenssin takia. WHO aloitti sitten uuden TB-suunnitelman seurata alkuperäistä aloitetta. Ripuli on edelleen lasten ja aikuisten tappajia useimmissa maailman kehitysmaissa.
Monet epäonnistumiset, joilla on saavutettu terveystavoitteita aiemmin, on suunnattu organisaatiolle sen aiheuttaman byrokraattisen luonteen ja sisäisen politiikan vuoksi. Historia osoittaa, että kymmenen vuoden aikana, kun tohtori Hiroshi Nakajima oli Maailman terveysjärjestön pääjohtaja, häntä syytettiin sekä sisäisesti että ulkoisesti tällaisesta huonosta hallinnosta. Dr. Nakajimaa syytettiin viestintätaitojen puutteesta, ja lisää väitteitä osoitettiin hänen autokraattisesta ja byrokraattisesta käyttäytymisestään organisaation sisällä. Hänet syytettiin myös äänestämistekniikoiden käyttämisestä. Vaikka hänet valittiin uudelleen virkaan, ensimmäinen luottamus, jota hän nautti monista suurista länsimaissa, meni nopeasti.
Koska epäusko ja luottamuksen menetykset kasvoivat suurimmilta lahjoittajilta, niiden lahjoitukset eivät myöskään toteutuneet. Monet WHO: n hankkeet olivat tiukkojen budjettirajoitusten alaisia, mikä johti lopulta toisen YK: n viraston perustamiseen käsittelemään kansainvälistä aids-ohjelmaa. Siirto alkoi heikentää WHO: n roolia maailman johtavana terveydenhuollon johtajana, koska muiden YK: n virastojen tehtävänä oli myös ottaa vastaavia tehtäviä. Maailman terveysjärjestö on kuitenkin ottanut tänään uusia haasteita 2100-luvulla. Toivottavasti se voi palauttaa luottamuksen ja pysyä kurssilla sen saavuttamiseksi tärkeimmällä tavoitteella: varmistaa ja edistää parempaa terveyttä kaikille.
