Missä on Kyproksen saari?
Yksi Välimeren kuvankauniimmista saarista on Kyproksen vuosisatojen ajan kaivannut itselleen roolin, joka toimii vilkkaana kauppakeskuksena ja rauhankaupungina, joka on levottomien Lähi-idän ja Manner-Euroopan välillä.
Kuvaus
Kyproksen 3572 mailin neliöalue sijaitsee Välimeren itäosassa ja Turkista etelään. Se on suurin saari Välimeren itäosassa ja kolmas pienin Euroopan unionin maa Maltan ja Luxemburgin jälkeen. Nikosia pääkaupunki on Kyproksen saaren keskellä Mesaorian tasangossa pohjoispuolella. Pääkaupunkia ympäröi Kyrenian viiden sormen vuoristo, ja se sijaitsee Pedieos-joen rannalla. Maailmanpankin vuoden 2014 tietojen mukaan Kyproksen saarella on arviolta 1, 154 miljoonaa asukasta. Suurin osa väestöstä koostuu turkkilaisista ja kreikkalaisista Kyproksen yhteisöistä. Kyproksen teknillisen yliopiston mukaan Kyproksen kreikkalaisista kreikkalaisista 78 prosenttia kuuluu Kyproksen ortodoksiseen kirkkoon, kun taas 18 prosenttia Kyproksen turkkilaisista on muslimeja, loput kuten maronilaiset ja armenialaiset apostolit muodostavat 4 prosenttia.
Historiallinen rooli
Useat kaukaiset autokraattiset säännöt, mukaan lukien venetsialaiset, frankit ja bysantit, hallitsivat Kyproksen saarta aikojen ajan, samoin kuin mantereen kreikkalaiset. Ottomaanien turkkilaiset valloittivat saaren vuonna 1571, ja he hallitsivat sitä vuoteen 1878 Turkin ulkoasiainministeriön mukaan rauhanomaiseen aikaan riippumatta siitä, millainen etninen alkuperä, uskonto, kieli ja kulttuuri eroavat toisistaan. Turkkilaiset antoivat kaikille uskonnoille mahdollisuuden itse hallita ja menestyä, kunhan he noudattivat Sultanin käskyjä. Tämän seurauksena Kyproksen kirkon johtajalla oli valtuudet kerätä verojaan seuraajiltaan maakohtaisissa tutkimuksissa. Kun Mycenaean-Achaean kreikkalaiset asettuivat Kyproksen saarelle 13.-11. Vuosisadalla eKr., Saari sai ensimmäisen kreikkalaisen aakkosmerkkinsä. Historiallisesti sen puolueettomuuden ja rauhan takia kansainvälisissä konflikteissa Kyproksen saari on johtanut siihen, että siitä tulee varakas ja elinvoimainen Välimeren kauppakeskus.
Moderni merkitys
Matkailu on yksi suurimmista verotuksellisista osakkeista Kyproksen saarelle. Tilintarkastusyhteisön KPMG: n raportin mukaan viiden vuoden ajan vuoteen 2015 saakka saarella oli keskimäärin 2 315 miljoonaa matkailijaa. He juoksevat matkailualueille, kuten Famagustalle, Paphosille, Limassolille, Larnacalle ja pääkaupungille Nicosia. Kyproksen saaren rannoilla on myös eniten Blue Flag -sertifioituja rantoja pääkaupunkia kohti maailmassa. Euroopan sisällä maa on myös merkittävä merenkulun keskus. Se on maailman kymmenenneksi suurin kauppalaivasto ja Euroopan unionin kolmanneksi suurin laivasto. Kyproksen profiilin mukaan on olemassa 1100 merenkulkualusta ja 767 perinteistä kokoluokkaa, jotka kuljettavat noin 22 miljoonaa tonnia. Maaprofiilin mukaan muut alat, kuten maatalous ja teollisuus, vastaavat 1, 9 prosenttia ja 5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Elinympäristö ja biologinen monimuotoisuus
Kyproksen saarella on Välimeren ilmasto. Sille on ominaista kuumat kesät toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka, sateiset ja vaihtelevat talvet marraskuusta maaliskuuhun puoliväliin, erotettuna lyhyiden syksyjen ja nopeasti muuttuvien säämuotojen kevätkauden aikana. Saarilla on enemmän aurinkoa kuin useimmissa Euroopan maissa, ja talvella Kyproksen meteorologian osaston mukaan on keskimäärin 4 tuntia kirkasta auringonpaistetta. Tämä ilmasto ylläpitää Välimeren kasvistoa ja erilaisia eläinlajeja. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan noin 2000 kasvilajia, joista 143 on endeemisiä. Osa saaren puista on uhanalaiset Kyproksen setri- ja tammi-, mustat mänty- ja tammimetsät, kataja ja sypressimetsät sekä luonnonvaraisten oliivi-, porkkanat ja jujube-lootuspojat, World Wide Fund for Nature (WWF). Siellä on 36 nisäkäslajia, 380 lintulajia, 22 matelijalajia, 3 sammakkoeläinlajia, 200 kalalajia ja yli 5000 hyönteisten lajia. Harvinaiset luonnonvaraiset Kyproksen mufflon-lampaat, lepakot, sinetti ja delfiinit ovat Kyproksen saarella olevia nisäkkäitä.
Ympäristöriskit ja alueelliset kiistat
Kyproksen saaren elinympäristön huonontuminen on jättänyt vain 18 prosenttia siitä, ja se kattaa WWF: n mukaisen alkuperäisen elinympäristön. Kaupungistuminen, infrastruktuurin kehittäminen, kuten tiet, metsä laiduntamiseen ja metsäpalot ovat vaikuttaneet elinympäristön häviämiseen ja ekologiseen epätasapainoon saarella. Sellaisena se on IUCN: n mukaan biologisen monimuotoisuuden hotspot, joka johtuu siitä, että siellä on endeeminen kasvisto ja eläimistö. Käytännöt, kuten maanpuhdistus ja sadonkorjuu, ovat tuhonneet suurimman osan lehtipuusta. Puutavaran kysyntä on myös poistanut setri- ja mustan mäntymetsän sekä katajanpuun populaatiot. Vuosien varrella suuri osa alunperin metsäisistä alueista on nykyään heikentynyt pensasmaaksi, mikä johtuu ylilajittelusta, ja tulipalot, jotka käynnistävät tuoreen nurmikon kasvun. 1900-luvulla Kyproksen saaren vuohenkasvatus oli suurempi kuin mikään muu Välimeren alueella, mikä ei ole enää nykypäivän tapaan WWF: n mukaan.
