Millainen hallitus Puolassa on?

Puola on maa, joka sijaitsee Keski-Euroopassa, Itämeren ja kahden vuorijonon (Sudetit ja Karpaatit) välillä. Maassa on noin 40 miljoonaa ihmistä. Se on yhtenäinen valtio, jonka pääkaupunki on 16 hallinnollista osa-aluetta ja Varsova. Puola on edustuksellinen demokratia, jossa maa sijoittuu maailman rauhallisimpiin maihin. Puolan presidentti johtaa valtiota hallituksen kanssa, jossa hallitus on keskittynyt hallitukseen. Parlamentti koostuu sekä alemmasta (Sejm) että ylemmästä (senaatin) talosta. Perustuslaissa määritellään Puolan poliittinen järjestelmä, jossa oikeuslaitoksella on vähäinen rooli maan politiikassa. Puolassa on kolme suurta hallitusta: toimeenpano-, lainsäädäntö- ja oikeuslaitos.

Puolan hallituksen johtoryhmä

Puolan hallituksen toimeenpaneva elin koostuu presidentistä, pääministeristä, hallituksesta ja muista hallituksen virkamiehistä. Puolan presidentti johtaa valtiota. Hänet valitaan kansanäänestyksellä viideksi vuodeksi. Puheenjohtaja on Puolan joukkojen ylin komentaja ja edustaa maata ulkosuhteissa. Hänellä on valtuudet tehdä joitakin nimityksiä, mukaan lukien pääministeri, päällikön päällikkö ja korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti. Hän nimittää myös kabinetin neuvoteltuaan pääministerin kanssa. Nykyinen presidentti Andrzej Duda otti viran valan 6. elokuuta 2015. Presidentti nimittää pääministerin ja hänen varajäsenensä alemman talon (Seimi) hyväksyntää varten. Pääministerit johtavat ministerineuvostoa. Hallitus, jota johtaa johtaja, vastaa hallituksen päätöksenteosta ja hallituksen politiikkojen toteuttamisesta. Kabinetti on vastuussa Sejmille.

Puolan hallituksen lakiasiainosasto

Puolassa on kaksikamarinen parlamentti, joka koostuu Seimestä ja senaatista. Seimi koostuu 460 valitusta jäsenestä, jotka toimivat neljän vuoden toimikaudella, kun taas senaatissa on 100 valittua jäsentä, jotka toimivat myös neljän vuoden toimikaudella. Sejmin jäsenet valitaan suhteellisen edustuksen avulla käyttäen d'Hondt-menetelmää. Vain ehdokkaat, jotka saavat vähintään 5 prosenttia kansallisista äänistä, voivat antaa sen Sejmille. Kahden talon jäsenet muodostavat kansalliskokouksen, kun he pitävät yhteistä istuntoa. Kansalliskokous on perustettu kolmeen pääaiheeseen: kun uusi presidentti valaa valan, kun presidentti julistaa presidentin pysyvästi työkyvyttömäksi hoitamaan tehtävänsä, ja kun hän nostaa syytteen valtionpäämiehelle valtion tuomioistuimelle. Vuodesta 1999 lähtien yhteinen istunto on pidetty vasta uuden presidentin vaaleissa.

Puolan hallituksen oikeuslaitos

Oikeuslaitos on olennainen osa Puolan hallitusta. Sillä on merkittävä rooli päätöksenteossa. Oikeuslaitos muodostuu korkeimmasta tuomioistuimesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta, perustuslakituomioistuimesta ja tuomioistuimesta. Puheenjohtaja nimittää korkeimman oikeuden ensimmäisen presidentin ja perustuslakituomioistuimen puheenjohtajan Sejmin kanssa hyväksymällä tällaiset nimitykset. Tuomareilla on vastuu perustuslain tulkinnasta ja tuomioiden antamisesta. Hallintotuomioistuimia johtaa korkeimman oikeuden presidentin alaisuudessa toimivat tuomarit. Oikeuslaitoksella on vähäinen rooli maan politiikassa lukuun ottamatta perustuslakituomioistuinta, joka voi harkita perustuslaillista muutosta perustuslaissa taattuihin vapauksiin.