Millainen hallitus on Norjassa?
Norjan hallitusjärjestelmä on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia, ja maata kutsutaan virallisesti Norjan kuningaskunnaksi. Maa sai itsenäisyytensä 7. kesäkuuta 1905, kun Norja julisti liiton Ruotsin kanssa. Maassa on sekä hallitsija että pääministeri. Norjan poliittinen historia alkoi 8. vuosisadalla viikinkien ratkaisulla, joita hallitsi paikalliset johtajat. Alueen ensimmäinen kuningas oli Olaf II Haraldsson, ja hän esitteli kristinuskon norjalaisille. Vuosina 1442–1814 Tanskan kuninkaat hallitsivat aluetta, kunnes se integroitui Ruotsiin. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1905 maa muodosti hallituksen Tanskan kuninkaan Haakonin VII alle. Norjan miehitti natsi-Saksa toisen maailmansodan aikana, mutta kansakunta toipui nopeasti taloutensa laajentumisen vuoksi.
Norjan monarkia
Norjalla on valtionhallitsija, ja nykyinen hallitsija on kuningas Harald V. Asema siirtyy perheen sukupolvien kautta. Kuningas avaa virallisesti Norjan parlamentin. Hän käy valtion vierailuja muihin maihin ja isännöi myös ulkomaisia valtioiden päämiehiä. Muita hallitsijan tehtäviä ovat kuninkaan päätösten ja lakien ratifiointi ja valtioneuvoston puheenjohtaja. Monarkki on kansakunnan asevoimien päällikkö, armeijan ja ilmavoimien kenraali ja merivoimien amiraali. Hän nimittää valtioneuvoston tai hallituksen, jonka parlamentin on hyväksyttävä.
Norjan pääministeri
Valtion pääministeri toimii hallituksen päämiehenä. Asema on säädetty vuoden 1814 perustuslaissa. Hallituksen luo puolue, jolla on enemmistöpaikkoja parlamentissa, mutta sen voi perustaa myös puolueiden koalitio. Tällä hetkellä kansan pääministeri on konservatiivipuolueen johtaja Erna Solberg. Viimeiset vaalit pidettiin syyskuussa 2013, ja seuraava on syyskuussa 2017.
Norjan hallituksen lakiasiainosasto
Norjassa on yksisammallinen parlamentaarinen järjestelmä, ja maan perustuslaissa määrätään, että eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Norjan parlamenttia kutsutaan Stortingiksi, ja se järjestää istuntoja Oslon Storting-rakennuksessa. Parlamentissa on 169 jäsentä, jotka on valittu puolueiden välisen suhteellisen edustuksen kautta. Viimeiset vaalit pidettiin vuonna 2013, ja Oikea-koalition voitti 54, 0% äänistä ja Red-Green Coalition 40, 6% äänistä. Keskus-oikean koalition voitti 96 paikkaa ja Red-Green Coalition 72 paikkaa. Storting edustaa norjalaisia ja heidän etujaan. Kammio päättää myös siitä, onko tietty liikkeeseenlasku oikeutta kansanäänestykseen vai ei. Muita Stortingin tehtäviä ovat uuden lainsäädännön hyväksyminen ja nykyisten poistaminen, ehdotetun talousarvion hyväksyminen, tulojen ja menojen hyväksyminen, hallituksen toimien seuranta ja ulkopoliittisten kysymysten käsittely.
Norjan hallituksen sivuliike
Korkein oikeus on maan oikeusjärjestelmän yläpuolella, ja se koostuu päätuomasta ja 18 asianajajasta. Hallitsija nimittää tuomarit tuomarien nimityslautakunnan suosituksesta. Eläkeikäinen oikeus on pakollinen 70-vuotiaana. Korkein oikeus tekee lopulliset päätökset alemman oikeusasteen tuomioistuimissa ja Oslossa. Korkeimman oikeuden mukaan kuusi muutoksenhakutuomioistuinta, jonka puheenjohtajana on ylimmän tuomarin presidentti valitus tuomarien lisäksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivat 88 maakohtaista tuomioistuinta. Jokaisessa kunnassa on sovittelulautakuntia, jotka kuuntelevat ja antavat tuomion siviilioikeudellisista riita-asioista. Erityisoikeudet ja tuomioistuimet kuuntelevat erityisiä kysymyksiä, kuten maa- ja teollisuusriitoja.
