Millainen hallitus Itävallalla on?
Itävallan hallitus
Itävallan hallitus toteutetaan edustuksellisen demokratian puitteissa. Itävallassa on kaksikamarinen parlamentaarinen järjestelmä, jota johtaa kaksi kantaa: liittovaltion presidentti ja liittokansleri. Itävallan perustuslaissa on perustettu kolme hallintokokonaisuutta, joilla varmistetaan toimivallan erottaminen: toimeenpano-, lainsäädäntö- ja oikeuslaitos. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin kutakin.
Executive Branch
Itävallan toimeenpaneva elin koostuu presidentistä, kansleri ja ministeriöstä. Yleisväestö valitsee presidentin toimimaan kuudeksi vuodeksi ja toimii valtionpäämiehenä. Tässä asemassa olevalla henkilöllä on useita perustuslain mukaisia valtuuksia, mukaan lukien kyky nimittää kansleri, korkeimman oikeuden tuomarit, ministeriö ja sotilashenkilöstö. Käytännössä presidentti toimii kuitenkin kansakunnan ja kansallisen identiteetin symbolina.
Liittokansleri on hallituksen päällikkö ja sen nimittää presidentti. Tässä asemassa oleva henkilö johtaa ministeriötä ja sitä pidetään tehokkaimpana henkilönä Itävallan hallituksessa. Liittokansleri on vastuussa perustuslakituomioistuimen päätösten, uusien lakien, uusien sopimusten, sodan julistusten ja uusien menettelysääntöjen ilmoittamisesta. Lisäksi tämä kanta toimii maakuntien hallitusten kanssa, kun lakiehdotus edellyttää lisäselvitystä ja allekirjoittaa laskutodistukset presidentin jälkeen.
Ministerineuvosto koostuu kunkin valtion viraston johtajista. Jokainen ministeri on vastuussa ministeriönsä asianmukaisesta hallinnosta. Tämä neuvosto tekee lainsäädäntöelimen tai perustuslakituomioistuimen antamia päätöslauselmia.
Lainsäädäntö
Lainsäädännön ala muodostuu kaksikamarisesta parlamentista, joka on jaettu kansalliseen neuvostoon ja liittovaltion edustajakokoukseen.
Kansallisneuvosto koostuu 183 yksilöstä, jotka valitsee väestö ja jotka perustuvat suhteelliseen edustukseen. Jokainen jäsen toimii viideksi vuodeksi. Tämä lainsäätäjä on vastuussa laskujen suorittamisesta - ennen kuin nämä laskut tulevat lakiksi, ne on hyväksyttävä liittovaltion kokouksessa. Jos liittovaltion edustajakokous vetoaa laskut, kansallinen neuvosto voi silti siirtää ne presidentin hyväksynnälle äänten enemmistöllä.
Liittokokousta pidetään parlamentin ylemmänä talona, vaikka kansallisneuvostolla on enemmän valtaa. Liittovaltion edustajakokous koostuu 61: stä paikasta, jotka valitaan lainsäätäjien toimesta 5–6 vuotta.
Oikeuslaitos
Itävallan oikeuslaitos toimii riippumattomasti lainsäädäntö- ja toimeenpanovirastoista. Se on ainutlaatuinen siinä, että kaikilla täällä toimivilla tuomioistuimilla on liittovaltion viranomaiset. Nämä tuomioistuimet käsittelevät julkisoikeutta, rikosoikeutta, siviilioikeutta, hallinnollista oikeutta ja turvapaikkaoikeutta koskevia asioita. Kuullessaan hallinnollisia oikeustapauksia tuomarit työskentelevät oikeusministeriön alaisuudessa. Piiritasolla Itävallassa on 134 tuomioistuinta. Alueellisella tasolla on 18 tuomioistuinta. Neljä tuomioistuinta toimii koko maan valitusoikeudena ja korkein oikeus on viimeinen muutoksenhakutuomioistuin. Perustuslakituomioistuin valvoo perustuslaillisia viranomaisia ja yksityisoikeudellisia asioita. Tuomioistuinten tuomarit nimittää liittovaltion hallitus elinkaaren ajan.
