Millainen hallitus Algeriassa on?

Vuodesta 1991 vuoteen 2002 Algeria oli suljettu sisällissodassa, joka kiinnitti hallituksen islamilaisia ​​kapinallisryhmiä vastaan. Algerian sisällissodassa kuoli yli 100 000 ihmistä, mikä johti hallituksen voittoon. Sen maan turvallisuus ja poliittinen vakaus ovat sen jälkeen parantuneet. Algerian vuoden 1976 perustuslakia muutettiin vuonna 1979 ja sitä muutettiin myöhemmin vuosina 1988, 1989 ja 1996. Tätä perustuslakia muutettiin edelleen vuonna 2008, ja toinen perustuslaki hyväksyttiin vuonna 2016. Kansakunta on monipuolueinen ja sillä on yli 40 oikeudellista, poliittista osapuolille. Useat lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että Algerian valta ei kuulu sen perustuslaillisiin virastoihin vaan muihin epävirallisiin toimivaltuuksiin, jotka vaihtelevat sotilaallisista miehistä hallitsevasta puolueesta.

Algerian hallituksen johtoryhmä

Algerian valtionpäämiehen tehtävät hoitaa presidentti. Maalla on yleinen äänioikeus ja valitaan valtionpäällikkö viideksi vuodeksi. Algerian presidentti täyttää vaaditut roolit Algerian kansantasavallan asevoimien komentajana. Hän nimittää lisäksi pääministerin ja johtaa korkean turvallisuusneuvoston lisäksi ministerineuvostoa. Pääministeri nimittää puolestaan ​​ministerineuvoston jäsenet.

Algerian hallituksen lakiasiainosasto

Algerian lainsäädäntötehtäviä hoitavat kaksi kamaria, nimittäin Kansan kansalliskokous ja kansakuntien neuvosto. Jälkimmäinen on ylempi kammio ja siinä on 144 paikkaa. 48 jäsentä nimitetään presidentistä, kun taas muut 96 jäsentä valitaan välillisesti. Kansakunnan istuntoja johtaa puheenjohtaja, jota edustaa kaksi varapuheenjohtajaa. Kansan kansalliskokous toimii alemmana kamarina ja siinä on 462 jäsentä. Äänestäjät valitsevat jäsenet, ja kahdeksan paikkaa on varattu ulkomailla asuville kansalaisille. Tämän toimielimen jäsenet äänestetään viiden vuoden ajan suhteellisen edustuksen kautta.

Algerian hallituksen oikeuslaitos

Algerian oikeusjärjestelmässä on siviili- ja sotilastuomioistuimia. Jokaisessa Wilayatissa (maakunnassa) on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka yrittää siviili- ja rikosasioita. Islamilaista lakia (Shari'a) käytetään sosiaalisten asioiden ratkaisemiseen siviilituomioistuimissa. Sotilaalliset tuomioistuimet antavat yleisölle sotilaallisia tapauksia, joissa on mukana sotilaita. Joissakin tapauksissa sotilastuomioistuimet ovat päättäneet tapauksista, joissa siviiliväestöön liittyy terrorismia ja muita turvallisuuteen liittyviä rikoksia. Perustuslakineuvosto on valtuutettu tarkastelemaan lakien, sopimusten ja sääntelyn perustuslaillisuutta, vaikka se ei ole osa oikeuslaitosta. Algerian oikeusjärjestelmän yläosassa on korkein oikeus. Vaikka Algerian perustuslaissa määrätään itsenäisestä oikeuslaitoksesta, sen hallintoviranomainen on rajoitettu. Puhemies voi esimerkiksi nimittää ja erottaa tuomarit ilman parlamentin hyväksyntää.

Algerian hallinto

Algeria on jaettu 48 provinssiin (wilaya), ja kummallakin on johtaja (walis). Pääjohtajat ovat vastuussa sisäasiainministerille. Wilaya on jaettu daïteihin, jotka jaetaan edelleen kunnat. Valittu kokoonpano hallinnoi wilayoja ja kunnia.

Algerian hallituksen ongelmat

Algerian väestönkasvu on käynnistänyt kaupunkien muuttoliikkeen, jossa sosiaalipalvelut eivät riitä käsittelemään tällaista väestönkehitystä. Maa kärsii edelleen työttömyydestä ja työttömyydestä sekä riittämättömästä teollisuuden tuottavuudesta. Vuonna 1993 käynnistettiin talousohjelma, jonka tavoitteena oli talouden vapauttaminen, työllisyyden edistäminen ja kansakunnan kilpailukyvyn parantaminen kansainvälisillä markkinoilla.