Mikä oli talvisota?
Syyt sotaan
Talvisota, jota kutsutaan myös Venäjän ja Suomen sodaksi, tapahtui 30. marraskuuta 1939 ja 12.3.1940 välisenä aikana. Neuvostoliitto kävi Suomea vastaan kolme kuukautta toisen maailmansodan aikana saksalais-Neuvostoliiton Nonaggression-sopimuksen johdosta. 1939. Nonaggression-sopimukseen sisältyi salainen protokolla, joka jakoi Itä- ja Pohjois-Euroopan Saksan ja Neuvostoliiton vaikutusalueisiin, ja Suomi kuului Neuvostoliittoon. Tuolloin Joseph Stalin laajensi Neuvostoliittoa ja näki tarvetta suojella Leningradia (Pietari) itäpuolella laajenevien saksalaisten mahdollisesta hyökkäyksestä. Suomi oli strategisesti sijoittunut puolustamaan Leningradia ja Stalin halusi hallita Suomen saaria Suomenlahdella ja perustaa 5000 sotilaan varuskunnan Hangossa. Hän vaati myös, että Suomi luovuttaisi maata Neuvostoliiton kanssa rajalta vastineeksi Neuvostoliiton Karjalan maasta ja Suomen oikeudesta vahvistaa Aalandin saaria. Suomi hylkäsi Stalinin tarjoukset, jotka rohkaisivat Punaisen armeijan hyökätä Suomeen 30.11.1939.
Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen noin puolella miljoonalla joukolla useilla rintamilla. Vaikka suomalaiset olivat miehitetyt ja yllyttäneet, perustivat taidokkaasti ja tehokkaasti puolustuksen, joka pidätti Neuvostoliiton. Suomalaisilla marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin johdolla oli etu, että he taistelivat kotona täydellisellä kaivantojen, kenttävarmistusten ja betonibunkkereiden käytöllä. Muilla rajoilla suomalaiset hiihtojoukot käyttivät sissisotaa, erityisesti iskuja ja iskuja, Neuvostoliiton yksiköihin. Neuvostoliitot, jotka eivät tottuneet taistelemaan jäätymislämpötiloissa, oli helppo havaita ja hyökätä. Uskotaan, että suomalainen sniper teki yli 500 tappiota sodan aikana. Suomalaisten mielenkiintoinen vastarinta rikkoutui, kun Stalin määräsi valtavan ilmakehän ja maapallon pommituksen puolustuslinjalle. Massiivinen tykistöpommitus rikkoi Mannerheim-linjaa Karjalan kannassa. Ammattilaiset hakivat apua ranskalaisilta ja brittiläisiltä, jotka kieltäytyivät puuttumasta.
Rauhanneuvottelut sodan päättyessä
Kun Neuvostoliitto rikkoi suomalaisen vastarinnan, lähetettiin valtuuskunta Moskovaan 7. maaliskuuta 1940. Neuvostoliitot, jotka olivat varmoja ylittämään suomalaiset, tekivät lisää vaatimuksia hyödyntämällä hirvittävää tilannetta. Suomi suostui rauhansopimukseen, johon sisältyi läntisen Karjalan lupa ja merivoimien perustaminen Hankon niemimaalle. Moskovassa allekirjoitettiin 12. maaliskuuta 1940 sopimus, joka lopetti sodan. Sodalla oli vakavia seurauksia molemmille puolille, kun Neuvostoliitot kärsivät yli 300 000 ja suomalaiset menettivät 65 000, mikä oli 11% väestöstä.
Jatkoa
Punaisen armeijan heikko suorituskyky sai Adolf Hitlerin hyökätäkseen Neuvostoliittoon vuonna 1941. Suomalaiset liittyivät myöhemmin saksalaisiin taistelemaan Neuvostoliiton jatko-sodassa. Valtuuskunta allekirjoitettiin vuonna 1944, jolloin konflikti päättyi ja kaikki saksalaiset joukot poistettiin Suomesta. Virallinen rauhansopimus allekirjoitettiin myöhemmin 10. helmikuuta 1947 Pariisissa, mikä lopetti Neuvostoliiton ja Suomen välisen konfliktin.
