Mikä oli Biafran tasavalta?

Biafran tasavalta oli erottuva kansakunta Nigerian tasavallasta. Bukfran tasavalta julistettiin aiemmin suvereeniksi valtioksi vuonna 1966 Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu (Itä-Nigerian sotilaskuvernööri). Tämä julistus johti Nigerian sisällissodaan. Biafran tasavalta oli olemassa vuosina 1967–1970, ennen kuin se luovutti Nigerian liittotasavallalle.

Biafran tasavallan maantieteellinen sijainti

Biafran tasavalta perustettiin Kaakkois-Nigerian alueelle, jossa asuu pääasiassa Igbo-yhteisö. Itäpuolella sitä rajasi Kamerun ja pohjoiseen ja länteen, ja Nigerian tasavalta rajasi sen. Tämän maan koko oli noin 29 000 neliökilometriä. Muut heimot, jotka asuivat tämän maan lisäksi Igboon, olivat Ibibio, Efik, Annang ja Ijaw.

Nigerian sisällissodan syy

Biafran erottuminen oli tärkein syy Nigerian sisällissodaan, joka tunnetaan myös Biafran sodana. Nigerian itsenäisyyden jälkeen vuonna 1960 Nigerian yhteisöissä oli jännitteitä, sillä maan uudet rajat eivät heijastaneet aiemmin asetettuja etnisiä rajoja. Pohjoinen osa oli muslimi, joka koostui enemmistö Hausan ja Fulanin yhteisöistä. Etelä oli pääosin kristitty ja kaakkoisosassa oli Igbo, kun taas etelä oli asuttu jorubalaisyhteisöillä. Sotilaallinen vallankaappaus tammikuussa 1966 johti 30 poliittisen johtajan, muun muassa Nigerian pääministerin ja pohjoisen pääministerin, tappamiseen. Sitä pidettiin Igbo-vallankaappauksena, koska eteläisen alueen johtajaa ja presidenttiä (molemmat Igbo) ei tapettu. Heinäkuussa 1999 pohjoisen upseerit järjestivät toisen sotilaallisen vastahyökkäyksen. Syyskuussa noin 30 000 ihmistä Igbossa kuoli pohjoisessa, ja itäisissä kaupungeissa oli taantumia, jotka syvensivät edelleen etnistä jännitystä maassa. Eteläinen osa oli runsaasti öljyä ja Nigeria oli alkanut riippua resurssista. Konflikti kesti lähes kolme vuotta, ja pohjoinen taisteli takaisin Kaakkois- ja Kaakkois-taisteluihin eroon. Lähes kaksi miljoonaa nigerialaista kuoli tämän sisällissodan aikana. Monet Biafran tasavallan kansalaiset nälkäsivät kuolemaan, koska pohjoinen tukkiutui ruoka- ja lääketieteelliseen tarjontaan.

Biafran tasavallan luovuttaminen

Liittovaltion armeijan Biafran tasavallan hyökkäys paheni vuoden 1969 loppupuolella ja Biafra jaettiin pohjoiseen puoleen. Biafran silloinen johtaja Ojukwu luovutti johtoaan kenraalimajille Phillip Effiongille. Ojukwu pakeni sitten itsensä ja perheensä Norsunluurannikolle. Kenraalimajuri Philip Effiong kuuli strategista komiteaa ja päätti luovuttaa sen Nigerian tasavallalle. Antautuminen tapahtui tammikuussa 1970, ja Biafran tasavalta imeytyi täysin. Afrikan maat, jotka tunnustivat Biafran valtioksi, ovat naapurit, kuten Gabon ja Norsunluurannikko, Sambian tasavalta ja Tansania. Muut ulkomaiset Euroopan maat ja Afrikan osat eivät tunnistaneet Biafraa maana, vaan tarjosivat tukea sisällissodan aikana (kuten Israel). Euroopassa, Norjassa, Ranskassa, Espanjassa, Vatikaanissa ja Portugalissa tarjottiin taloudellista tukea ja helpotusta ruokaa, kun taas Afrikassa vain Etelä-Afrikka antoi tukea. Kristilliset ja kansalaisjärjestöt osallistuivat myös tukemaan Biafran tasavaltaa. Näihin ryhmiin kuului Irlannin Pyhän Hengen isät, Yhdysvaltain katolinen apu, Caritas International ja yhteinen kirkonapu.

Viimeaikaiset pyrkimykset Secessioniin

Biafran tasavallan erottamisen etsintä on elvytetty uudelleen. Ennen vuotta 2005 monet Biafra-ryhmät olivat olemassa, mutta toimivat joko varjohallituksena tai maanpaossa. Jatkuva taistelu irtautumisesta alkoi vuonna 2005, mutta Biafran suvereenin valtion todellisen liikkeen liikkeen johtaja (MASSOB) vangittiin petoksesta. Vuoden 2009 aikana MASSOB käynnisti jälleen Biafran passin ilman liittohallituksen tietämystä. Vuonna 2016 Biafran alkuperäiskansojen vanhimpien korkein neuvosto haastoi liittovaltion hallitusta kieltämättä heistä oikeutta erottua. Nigerian liittohallitus on tappanut monia ihmisiä, mutta Biafra-yhteisön taistelu jatkuu.