Mikä on islamilaisen yhteistyön organisaatio?
Islamilaisen yhteistyön järjestö (OIC) perustettiin vuonna 1969, ja sillä on 57 maata, jotka edustavat yli 1, 6 miljardia ihmistä vuodesta 2008. OIC tunnistaa itsensä "muslimimaailman kollektiiviseksi ääneksi", jonka päätavoitteena on on suojella ja säilyttää muslimimaailman etuja rauhan ja harmonian kansainvälisen kannustamisen hengessä. OIC: llä on pysyvät edustustot Euroopan unioniin ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin, ja sillä on kolme virallista kieltä, jotka ovat englanti, arabia ja ranska.
Mikä on islamilaisen yhteistyön organisaatio?
Historia
Muslimiyhteisön ajatus juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin useat muslimit halusivat muodostaa ummahin (yhteisö) palvelemaan heidän yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia etujaan. Kalifaatin ja Ottomanin valtakunnan kaatumisen jälkeen ensimmäisen maailmansodan jälkeen jätettiin tyhjiö islamilaiselle laitokselle. Islamilaisen konferenssin organisaation perustaminen johtui al-Aqsa-palosta vuonna 1972, ennen kuin nimi muuttui islamilaisen yhteistyön järjestöksi. 25. syyskuuta 1969 muslimivaltioiden johtajat kokoontuivat Rabatiin Marokoon OIC: n muodostamiseksi.
Organisaation tavoitteet
Organisaation peruskirjan mukaan OIC: n ensisijaisena tavoitteena on säilyttää islamin sosiaaliset ja taloudelliset arvot. Organisaation tavoitteena on myös edistää jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta, lisätä yhteistyötä kulttuuristen, tieteellisten, poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien osalta. OIC: n tunnus koostuu kolmesta pääelementistä, jotka heijastavat organisaation näkemystä uuteen peruskirjaan. Kolme elementtiä ovat Crescent, Globe ja Kaaba. Elokuun 5. päivänä 1990 noin 45 organisaation ulkoministereistä ratifioi Kairon julistuksen islamilaisista ihmisoikeuksista, joka oli opas jäsenvaltioille ihmisoikeuskysymyksissä ja niiden suhteissa Koraanin ja sharialainsäädäntöön. Islamilaisen yhteistyön järjestö suoritti virallisen tarkistuksen kesäkuussa 2008. Tarkistettu peruskirja edisti perusoikeuksia, hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia kaikissa OIC-maissa. Tarkistettu peruskirja ei sisältänyt viittauksia Kairon julistukseen ihmisoikeuksista islamissa. OIC kuitenkin päätti hyväksyä kansainvälisen oikeuden yhdessä yleisen ihmisoikeusjulistuksen kanssa tarkistetussa peruskirjassa.
Organisaation uusi nimi ja pakolaiset
Ulkoministerineuvoston 38. kokouksessa, joka pidettiin 28. kesäkuuta 2011 Astanassa, Kazakstanissa, OIC muutti nimensä islamilaisen konferenssin järjestön islamilaisjärjestöön. Organisaatio muutti myös logonsa. YK: n pakolaisasiain päävaltuutettu arvioi, että OIC-maiden isännöi noin 18 miljoonaa pakolaista vuoden 2010 loppuun mennessä. OIC-jäsenvaltiot ovat sittemmin ottaneet vastaan eri konfliktialueilta peräisin olevia pakolaisia, mukaan lukien nykyinen Syyrian kansannousu. OIC käsitteli tällaisia asioita "Turkki muslimimaailmassa" -konferenssissa, joka pidettiin Ashgabatissa, Turkmenistanissa toukokuussa 2012.
Organisaation jäsenvaltiot
OIC koostuu 57 jäsenestä. Sen 56 jäsenvaltiota on kuitenkin myös Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä. Hyvin monet jäsenvaltiot, erityisesti Länsi-Afrikassa, ovat välttämättä muslimien enemmistömaiden joukossa, vaikka muslimeja on suuria. Useat maat, kuten Venäjä ja Thaimaa, joilla on merkittäviä muslimiväestöjä, ovat tarkkailijavaltioita, kun taas eräät valtiot, kuten Etiopia ja Intia, eivät ole jäseniä. Afrikassa on eniten OIC: n jäsenvaltioita, joissa on noin 27 maata. Aasiasta tulee toinen 25 jäsenvaltiota, jota seuraa Eurooppa, jossa on kolme jäsenvaltiota, ja Etelä-Amerikka, jossa on kaksi jäsenvaltiota.
Mikä on islamilaisen yhteistyön organisaatio?
| Jäsenmaan nimi | Vuosi liittyi |
|---|---|
| Afganistan | 1969 |
| Albania | 1992 |
| Algeria | 1969 |
| azerbaijan | 1991 |
| Bahrain | 1970 |
| Bangladesh | 1974 |
| Benin | 1982 |
| Brunei | 1984 |
| Burkina Faso | 1975 |
| Kamerun | 1975 |
| Chad | 1969 |
| Komorit | 1976 |
| Djibouti | 1978 |
| Egypti | 1969 |
| Gabon | 1974 |
| Guinea | 1969 |
| Guinea-Bissau | 1974 |
| Guyana | 1998 |
| Indonesia | 1969 |
| Iran | 1969 |
| Irak | 1976 |
| Norsunluurannikko | 2001 |
| Jordan | 1969 |
| Kazakstan | 1995 |
| Kuwait | 1969 |
| Kirgisia | 1992 |
| Libanon | 1969 |
| Libya | 1969 |
| Malesia | 1969 |
| Malediivit | 1976 |
| mali | 1969 |
| Mauritania | 1969 |
| Marokko | 1969 |
| Mosambik | 1992 |
| Niger | 1969 |
| Nigeria | 1986 |
| Oman | 1970 |
| Pakistan | 1969 |
| Palestiina | 1969 |
| Qatar | 1970 |
| Saudi-Arabia | 1969 |
| Senegal | 1969 |
| Sierra Leone | 1972 |
| somalia | 1969 |
| Sudan | 1969 |
| suriname | 1996 |
| Syyria | 1970 |
| Tadžikistan | 1992 |
| Gambia | 1974 |
| Mennä | 1997 |
| Tunisia | 1969 |
| Turkki | 1969 |
| Turkmenistan | 1992 |
| Uganada | 1974 |
| Yhdistyneet Arabiemiirikunnat | 1971 |
| Uzbekistan | 1995 |
| Jemen | 1969 |
