Kurt Waldheim - luvut historiassa
Kurt Josef Waldheim oli itävaltalainen syntynyt asianajaja, sotilas, poliitikko ja lähettiläs, joka toimi YK: n neljännenä pääsihteerinä ja Itävallan yhdeksännen presidentinä. Hänen älykkyytensä työstä Kreikassa toisen maailmansodan aikana herätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Waldheim oli Itävallan kansanpuolueen, toisen maailmansodan veteraanin jäsen, ja se on selviytynyt hänen kolmesta lapsestaan.
5. Varhainen elämä
Waldheim syntyi 21. joulukuuta 1918 Sankt Andrä-Wördernissä Wienin lähellä. Hänen isänsä työskenteli roomalaiskatolisen koulun tarkastajana, jonka esivanhemmat juuret olivat Tšekissä. Waldheim palveli armeijaa vuosina 1936–1937, minkä jälkeen hän liittyi Wienin konsuliakatemiaan ja valmistui vuonna 1939. Waldheim oli alkuvuosiensa aikana sidoksissa, mutta hänen isänsä oli kristillisen sosiaalipuolueen aktiivinen jäsen. Vuonna 1938, kolme viikkoa sen jälkeen, kun Saksa oli liittänyt Itävallan, Waldheim ilmaisi kiinnostuksensa olla natsipuolueen jäsen, Saksan sosialistisen oppilasliiton (NSDStB), joka oli natsipuolueen jako. Waldheim meni naimisiin Elizabeth Ritscheliin 19. elokuuta 1944 Wienissä, ja heidän esikoisensa Lieselotte oli vuonna 1945.
4. Ura
Vuonna 1941 toisen maailmansodan aikana Waldheim toimi Wehrmachtissa itäisen Frontin johtajana. Waldheim sanoi palvelleensa vuoteen 1944 saakka, mutta muut lähteet väittivät palvelleensa vuoteen 1945 asti. Lähde, Waldheim tai hänen kriittinsä, hänen armeijan tehtävänsä voivat vaihdella. Vaikka hän väitti, että hän oli vain virkailija ja tulkki, muut lähteet uskovat, että hän toimi tulkkina ja yhteyshenkilöksi, 3. apulaisavustajana, 2. apulaisavustajana, 1. apulaisavustajana, kenraalimestari Quartermaster, päällikön päällikkö Tiedustelupalvelun johtajana ja leirinä. Waldheim oli ensimmäinen sihteeri Pariisissa vuosina 1948–1951, kun hän liittyi Itävallan ulkoministeriöön vuoteen 1956 saakka. Hän toimi sitten korkeana komissioon Kanadaan vuosina 1956–1960, ennen kuin hän palasi ulkoministeriöön. Vuonna 1964 Waldheim toimi Itävallan YK: n pysyvänä edustajana. Hän palasi pian uudelleen Itävallan ulkoministeriöön kahden vuoden ajan ennen kuin hän palasi YK: hon edellisessä tehtävässään. Hänet voitettiin hänen ensimmäisessä otteessaan Itävallan puheenjohtajakaudella vuonna 1971. Samana vuonna hänestä tuli YK: n pääsihteeri, ja hänet valittiin uudelleen vuonna 1976. Waldheim juoksi ja valittiin itävaltalaiseksi presidentiksi vuonna 1986 ja palveli vuoteen 1992. Waldheim ei pyytänyt uudelleenvalintaa.
3. Suurimmat panokset
Waldheim teki useita rauhanoperaatioita YK: n pääsihteerinä. Hän rauhoitteli jännitteitä kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä Kyproksessa vuonna 1972 ja johti rauhanomaisia neuvotteluja ja sovintoa vuosina 1973–1974. Waldheim osallistui merkittävästi Vietnamissa, Jemenissä, Intiassa ja Pakistanissa ja järjesti YK: n hätäjoukot, jotka toimivat puskurina Israelin ja Egyptin joukot vuonna 1973 Israelin ja arabien pitkäaikaisissa konflikteissa. Waldheim perusti uuden kansainvälisen talousjärjestyksen YK: ssa ottamalla käyttöön politiikkoja, jotka vähentäisivät rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. Hän neuvotteli amerikkalaisten panttivankien vapauttamisesta Teheranista, vaikka hänestä tuli myöhemmin persoona non grata Yhdysvalloissa. Waldheim teki useita puheenvuoroja maalleen presidentiksi ja diplomaattiksi.
2. Haasteet
Waldheimin aika natsien kanssa tuli kummittelemaan uransa vuosia myöhemmin. Vaikka hän totesi lähtevänsä palvelusta vuonna 1944 palvellen tulkinaan ja virkailijaksi, eri lähteet CIA: sta, juutalaisista sidosryhmistä ja toimittajista esittivät vastakkaisia todisteita. Lähteet väittivät, että hänen palvelunsa päättyi vuonna 1945 ja palveli vanhemmissa riveissä ja oli aina lähellä sotarikoksia. Hänet syytetään juutalaisten vastaisen propagandan lehtien tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Hänen syyttäjänsä uskoi, että hänellä oli ollut suurempi rooli juutalaisia painostamassa natsijärjestelmässä. Waldheim ja hänen kannattajansa puolustivat menestyksekkäästi palvelunsa sotilaassa. Näitä syytöksiä kutsuttiin myöhemmin nimellä "Waldheim Affair". Analyytikot uskovat, että syytökset johtuivat siitä, että Itävalta kieltäytyi käsittelemästä rooliaan holokaustissa, kieltäytyessään korvaamasta natsien uhreja ja kieltäytymästä tutkimasta kansalaisiaan, jotka olivat natseja. Monet natsien johtajat, Hitler mukaan lukien, saivat itävaltalaisia juuria. Hän sai myös ärsyttäviä sähkeitä presidentti Aminilta, jotka arvostelivat Israelin olympiaurheilijoiden Münchenissä tapahtuvaa joukkomurhaa. Amin sanoi, että Saksa oli sopiva paikka joukkomurhaan, koska se oli paikka, jossa Hitler poltti yli 6 miljoonaa juutalaista.
1. Kuolema ja perintö
Kurt Josef Waldheim kuoli 14. kesäkuuta 2007 sydämen vajaatoiminnasta ja hänet haudattiin 23. kesäkuuta Presidentin Vaultissa. Hänen nimensä ilmestyy Wehrmachtin kunniakirjoille onnistuneiden sotilaallisten toimien puolesta. Kroatian itsenäinen valtio myönsi hänelle myös kuningas Zvonimirin kruunun. Hänelle on myönnetty yksi Jugoslavian korkeimmista presidentinpalkinnoista. Paavi Johannes Paavali myönsi Waldheimille ritarikunnan Pius IX: n järjestyksessä.
