Bangladeshin talous

Bangladeshilla on markkinatalous. Sitä pidetään maailman 44. suurimpana ja toiseksi nopeimmin kasvavana. Vuodesta 2004 lähtien tämä maa on kasvanut suhteellisen vakaana 6, 5%. Vuonna 2016 se oli 7, 1% ja on noin 180 miljardia dollaria. Tämän määrän odotetaan kasvavan 322 miljardiin dollariin vuoteen 2021 mennessä. Bangladesh perustuu monipuolisiin toimialoihin, mukaan lukien tekstiilit, lääkkeet, nahka, kalastus, teräs, maakaasu, laivanrakennus, televiestintä ja elintarvikkeiden jalostus. Lisäksi sillä on toiseksi suurin Intian subkontinenssin rahoitussektori.

Tämän talouden suhteellinen vakaus on herättänyt ulkomaisten sijoittajien huomion. Vuonna 2015 suorat ulkomaiset investoinnit ylittivät 2 miljoonaa dollaria, 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Nämä investoinnit kohdistuivat joihinkin edellä mainittuihin toimialoihin sekä öljyn ja sähkön tuotantoon. Yksi syy niin monet ulkomaiset sijoittajat ovat houkutelleet Bangladeshiin on sen avoin politiikka, joka mahdollistaa 100% ulkomaisten varojen käytön joillakin toimialoilla.

Nykyaikaisen Bangladeshin taloushistoria

Bangladesh sai itsenäisyytensä Pakistanista vuonna 1971. Tuolloin uusi maa otti käyttöön sosialistisen kehyksen talouteensa. Tässä yhteydessä kaikki maan toimialat olivat valtion omistuksessa. Tämä muutos johti hitaaseen kasvuun, ruoan puutteeseen ja tehottomiin tavaroiden tuotantoon. Tehottomuus johti ulkoisten ostajien menettämiseen. Tämä muuttui kuitenkin vuonna 1975, kun Bangladeshin hallitus aloitti talouden uudistamisen. Uudistus antoi mahdollisuuden yksityisen teollisuuden osallistumiseen markkinoihin. Vähitellen hallitus alkoi yksityistää valtion omistamia yrityksiä, kuten televiestintä, pankki, media ja juuttituotanto.

Vuoteen 1980 mennessä maa oli alkanut nähdä vihjeitä parannuksista, ja lainsäädäntö hyväksyttiin tukemaan teollisuuden yksityistämisen lisääntymistä. Sisäinen poliittinen epävakaus 1990-luvulla aiheutti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rakennemuutosuudistusten noudattamatta jättämisen ja aiheutti tappioita ulkomaisille sijoittajille. Vuodesta 2003 vuoteen 2010 Bangladeshille annettiin useita luottolimiittejä, joista 70 miljoonaa dollaria oli 490 miljoonan dollarin IMF: n köyhyyden vähentämissuunnitelma, 536 miljoonaa dollaria korottomista lainoista Maailmanpankilta ja 1 miljardin dollarin luotto Intiasta. Maalla on nyt 30 miljardin dollarin valuuttavaranto.

Tärkeimmät talousalat Bangladeshissa

Bangladeshin tärkeimmät talousalat ovat maatalous, valmistus ja rahoitus.

Maatalous

Suuri osa Bangladeshin väestöstä selviää toimeentulon kautta. Tärkein viljelykasvi on riisi, vaikka juutti, maissi ja erilaiset vihannekset ovat kasvaneet. Nopeasti kasvavan väestön vuoksi monet Bangladeshista kärsivät elintarvikepulasta. Heikon sään ja luonnonkatastrofien riskit haittaavat kasvumahdollisuuksia. Lisäksi maaseutualueiden ulkopuolisten maanomistajien määrä on kasvanut. Maataloustuotantoon liittyvä riski on rajoittanut investointeja uusiin teknologioihin.

Valmistus

Teollisuudessa vaatetusala on suurin panostusala. Vaatetustehtaat tarjoavat noin 3 miljoonaa työpaikkaa, joista suurin osa on naisia. Palkat ovat kuitenkin maailman alhaisimpia, vaikka vähimmäispalkka on viime aikoina lisääntynyt. Nykyään vaateteollisuus on 80 prosenttia maan kokonaisviennistä. Bangladesh on maailman toiseksi suurin tekstiilien viejä. Muita teollisuudenaloja ovat laivanrakennus, lääkkeet, nahka ja tietotekniikka.

Rahoittaa

Kuten aiemmin mainittiin, Bangladeshin pankit olivat valtion omistuksessa vuoteen 1980 asti. Vuosina 2000–2006 maa keskittyi riskipohjaisten sääntöjen luomiseen. Tänään on neljä valtion omistamaa erikoistunutta pankkia, 9 ulkomaista liikepankkia ja 39 yksityistä pankkia.