Onko Sveitsillä presidentti vai pääministeri?
Sveitsi perustettiin liittovaltioksi vuonna 1291, ja se perustettiin myöhemmin keskitetyksi liittovaltion hallitukseksi vuonna 1874 perustuslain 1848 kautta. Sveitsin valaliiton puheenjohtaja on liittovaltion neuvoston päällikkö ja jäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan epäsuorasti yhden vuoden toimikaudeksi. Vaalit pidetään eri ajankohtina eri valtionhallinnon yksiköille, kun vastaavat kantonit päättävät. Sveitsi on suora demokratia, jossa kansalaiset ovat korkein poliittinen valtuutus osallistua kaikkiin hallituksen toiminnan aloihin.
Onko Sveitsillä presidentti vai pääministeri?
Liittovaltion neuvosto
Liittovaltuusto on seitsemän jäsenen johtokunta, joka on vastuussa Sveitsin liittovaltion hallinnosta sen perustamisen jälkeen vuonna 1848. Neuvoston puheenjohtajuus kiertää seitsemän jäsentä, ja varapuheenjohtajasta tulee automaattisesti seuraava presidentti. Yrittäjä ja poliitikko Johann Schneider-Amman on nykyinen presidentti, jonka toimikausi alkoi tammikuussa 2016. Johannin seuraaja Doris Leuthard tulee toimimaan 1. tammikuuta 2017. Leuthard on viides nainen, joka valitaan liittovaltioneuvostoon ja toimi puheenjohtajana vuonna 2010.
Liittokansleri
Liittokansleri on liittovaltion liittokansleri, jota liittovaltion edustaja valitsee neljän vuoden toimikaudeksi. Liittokansleri toimii liittovaltion neuvoston sihteerinä, jonka tehtävänä on kirjoittaa raportteja ja julkaista liittovaltion lakeja. Walter Thurnher on Sveitsin nykyinen liittokansleri, jonka toimikausi alkoi tammikuussa 2016. Fyysikko on aikaisemmin työskennellyt kansliassa kanslian päällikkönä talous-, ulko- ja ympäristö-, liikenne-, energia- ja viestintäosastoissa.
Liittokokous
Liittovaltion edustajakokous on liittovaltion hallituksen lainsäädäntöyksikkö. Liittokokous on kaksikamarinen kansallisen neuvoston ja valtioiden neuvoston kanssa. Nämä kaksi yksikköä sulautuvat joskus yhdeksi liittovaltion edustajakokoukseksi eri syistä, kuten liittovaltion johtajien välisten ristiriitojen sovittamisesta, liittovaltion johtajien valitsemisesta, kuuntelemalla erityisiä ohjeita ja antamaan armahduksia.
• Valtioneuvosto : Neuvosto on liittovaltion yleiskokouksen ylempi talo, johon kuuluu 46 jäsentä: 40 edustaa 20 kantonia ja kuutta, jotka edustavat kuusi puolikantonia. Neuvoston jäsenet valitaan suosittujen vaalien kautta neljän vuoden toimikaudeksi. Kantonit päättävät vaalien suorittamispäivästä. Poliisitieteilijä Ivo Bischofberger on valtioiden neuvoston nykyinen presidentti marraskuusta 2016 lähtien
• Kansallinen neuvosto : neuvosto on liittovaltion yleiskokouksen alempi talo, johon kuuluu 200 kansallista neuvostoa, jotka valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Vaalit pidetään neljän vuoden välein, kansalaiset valitsevat edustajansa kantonin prosenttiosuuden mukaan kansallisessa väestössä. Neuvostolla on neljä kolmen viikon istuntoa vuosittain.
Liittovaltion tuomioistuimet
Liittovaltion tuomioistuimet ovat Sveitsin oikeusjärjestelmä, joka muodostuu liittovaltion korkeimmasta tuomioistuimesta, liittovaltion rikosoikeudesta ja hallinto-oikeuksista. Tuomioistuimet ovat vastuussa oikeudenmukaisuuden säilyttämisestä. Korkein oikeus käsittelee muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja liittovaltion laitoksia vastaan tehtyjä rikoksia. Kullakin kantonilla on tuomioistuimet. Gilbert Kolly on ollut Sveitsin liittovaltion korkeimman oikeuden puheenjohtaja vuodesta 2012.
| Sveitsin hallituksen tärkeimmät luvut vuonna 2016 | Rooli |
|---|---|
| Johann Schneider-Ammann | Liittovaltion neuvoston puheenjohtaja |
| Doris Leuthard | Liittovaltion varapuheenjohtaja |
| Walter Thurnherr | Liittokansleri |
| Ivo Bischofberger | Valtioneuvoston puheenjohtaja |
| Jürg Stahl | Kansallisen neuvoston puheenjohtaja |
| Gilbert Kolly | Sveitsin liittovaltion korkeimman oikeuden presidentti |
