Mitkä ovat Venäjän liittovaltion asiat?
Venäjä on maailman suurin maa, joka ulottuu Pohjois-Aasiaan ja Itä-Eurooppaan ja jonka pinta-ala on 6 612 100 neliökilometriä. Se on myös maailman yhdeksäs väkirikkain maa, jonka väkiluku on 146, 77 miljoonaa ihmistä vuodesta 2019 lähtien. Aiemmin Neuvostoliitto, Venäjä sai itsenäisyyden vuonna 1991, mutta sillä on ollut vaikea aikaansaada selkeä poliittinen järjestelmä seitsemänkymmentäviisi Neuvostoliiton hallintovuoden jälkeen. Venäjän poliittinen järjestelmä osoitti merkkejä asettumisesta sen jälkeen, kun uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1993, jolloin perustettiin vahva puheenjohtajavaltio. Venäjän liittovaltiot viittaavat Venäjän federaation yksiköihin Venäjän perustuslain mukaisesti. Venäjän perustuslaissa tunnustetaan 85 liittovaltion aihetta 18. maaliskuuta 2014 lähtien, vaikka useimmat valtiot tunnustavat kaksi viimeisintä aihetta Ukrainan osana. Venäjän perustuslaki tunnustaa liittovaltion aiheet Venäjän federaation tasa-arvoisiksi aiheiksi. Venäjän federaatioon kuuluvat liittovaltiot, liittovaltion kaupungit, krais, oblastit, autonominen alue ja autonomiset okrugit. Jokaisella oppiaineella on oma johtaja, lainsäätäjä ja perustuslakituomioistuin, jota tukevat liittovaltion aiheiden perustuslaki ja lainsäädäntö. Liittovaltion aiheita edustavat kukin kaksi edustajaa liittovaltion edustajakokouksessa, mutta ne poikkeavat toisistaan kunkin aihealueen itsenäisyydestä.
tasavallat
85 liittovaltion aiheesta 22 on tasavaltaa. Tasavallat ovat alueita, joilla on ei-venäläisiä etnisiä ryhmiä, vaikka monissa tasavalloissa on venäläisiä enemmistönä. Tasavalta on nimetty alueen alkuperäisväestön mukaan, vaikka sisäisen muuttoliikkeen vuoksi etninen ryhmä ei välttämättä ole suurin osa tasavallan väestöstä. Tasavallat perustettiin Neuvostoliittoon Venäjällä, kun Vladimir Lenin antoi venäläisille vähemmistöille itsemääräämisoikeuden vuonna 1917. Kuitenkin useiden sotien, uudistusten ja Venäjän federaation kanssa tehtyjen sopimusten jälkeen erottelu ei ole vaihtoehto tasavalloille, erityisesti presidentti Putin. Tasavaltoja säätelee oma perustuslaki ja heillä on oikeus esittää omaa virallista kieltään. Tasavalloilla on laajat valtuudet ja niillä on voimakkaita johtajia, jotka ajoittain antavat liittovaltion perustuslain vastaisia lakeja, mutta liittovaltion hallitus haluaa luopua mihin tahansa separatistiseen ajatukseen ja liikkeeseen.
Federal Cities
Liittovaltion kaupungeilla on sekä asuinpaikan että erillisen liittovaltion asema. Liittovaltion kaupunki voi muodostaa sen sisällä muita kaupunkeja ja ylläpitää vanhempia postiosoitejärjestelmien rakenteita. 85 liittovaltion aiheista on Venäjän federaation kolme kaupunkia. Näitä ovat muun muassa kansallinen pääkaupunki Moskova ja Pietari, kaksi maan suurimpia kaupunkeja. Kolmas ja viimeisin liittovaltion kaupunki on Sevastopol, joka on kiistanalaisella alueella Krimissä, joka liitettiin vuonna 2014, mutta on edelleen tunnustettu osaksi Ukrainaa.
oblastit
Oblastit toimivat ensimmäisen tason hallinnollisena yksikkönä ja pitävät toimivaltaa tietyllä maantieteellisellä alueella. Se koostuu valtionhallinnosta ja demokraattisesti valituista lainsäätäjistä. Korkein johtaja on Venäjän presidentin nimeämä kuvernööri. Oblastit ovat yleisimpiä liittovaltion aiheita, ja 85: sta alueesta on 46 aluetta. Termi oblast, käännettynä englanniksi, viittaa maakuntaan. Oblastit jaetaan edelleen raioneiksi, kaupungeiksi, joilla on oblastin merkitys ja autonomiset okrugit. Piirit ovat samanlaisia kuin kaupunginosat ja kaupungit, joilla on oblastin merkitys, ovat piirin vastaavia itsenäisiä kaupunkeja. Oblastit nimetään yleensä sen hallintokeskuksen mukaan, joka on yleensä pääkaupunki tai alueen kaupunki.
Krai
Jokainen krai koostuu valtionhallinnosta, jolla on valtuudet määrätä maantieteellisestä alueesta, jossa on lainsäädäntövaliokunta ja valtion lainsäätäjä. Korkein johtaja on presidentti nimitetty kuvernööri. Vain yhdeksän 85: sta liittovaltiosta on Krai. Ainoa ero alueen ja krai-alueen välillä on perinne, sillä Krai käytettiin viittaamaan Venäjän tärkeimpien valtioiden reunoilla sijaitseviin alueisiin, joita etnisesti ei-venäläiset olivat perinteisesti miehittäneet. Oikeudellisesti ei ole eroa aseman ja alueen välillä.
Autonomiset Okrugs
Itsenäinen okrug on liittovaltion aihe, joka koostuu hallinnollisesta jaosta. Venäjällä oli vuodesta 2014 alkaen neljä itsenäistä okrugia 85 liittovaltion aiheesta. Kolme autonomisesta okrugista on ala-aluetta, jolloin Chukotkan autonominen osavaltio on ainoa okrug, joka ei ole ala-aluetta. Autonomiset okrugit perustettiin alun perin 1920-luvulla tarjotakseen itsenäisyyttä alkuperäiskansojen hyväksi Neuvostoliiton pohjoisilla alueilla. Vuoden 1977 perustuslaissa korostettiin "autonomisten okrugien" käyttöä "kansallisiin okrugeihin" verrattuna, kuten aikaisemmin käytettiin erottamaan ne muista alueellisista ja hallinnollisista yksiköistä, joilla ei ollut itsenäisyyttä.
Autonominen alue
Juutalainen autonominen alue (JAO) on Venäjän ainoa autonominen alue Venäjän perustuslain 65 artiklassa. Se sijaitsee Venäjän Kaukoidässä ja oli tarkoitettu viralliseksi juutalaisalueeksi 1940-luvulla, jolloin alueen juutalaiset olivat noin 25% väestöstä. JAO on toinen virallinen juutalainen alue Israelin jälkeen. Juutalaisen autonomisen alueen asukkaat ovat nyt pääasiassa etnisiä venäläisiä, jotka muodostavat 92, 7 prosenttia väestöstä vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan, koska suurin osa juutalaisista lähti Tel Aviviin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Alueelliset muutokset
Vuodesta 2005 lähtien kuusi harvaan asuttua aluetta sulautettiin taloudellisemman elpymisen toivomuksilla enemmän asutuiksi kohteiksi. Tämä yhdistyminen päättyi vuonna 2008 ja alueet tunnetaan nimellä "hallinnolliset alueet, joilla on erityisasema." Nämä alueet ovat olleet epämiellyttäviä, koska niitä ei tunnusteta liittovaltion perustuslaissa. Venäjän nykyinen perustuslaki, joka hyväksyttiin vuonna 1993, ratkaisi erilaisia oikeudellisia ristiriitoja, mutta myös otti käyttöön asianmukaisen hallintojärjestelmän aihealueille varaamalla alueelliset oikeudet, ottamalla käyttöön paikallisen itsehallinnon ja poistamalla oikeuden erota maasta, joka myönnettiin Neuvostoliiton aikakausi. Nykyisen presidentti Vladimir Putinin mukaan liittovaltion lainsäätäjä on tarkastellut verotulojen jakautumista ja antanut enemmän valtaa liittovaltion viranomaisille.
