Mitkä maat rajaavat Liettuaa?

Liettua on maa Koillis-Euroopassa. Historialliset todisteet viittaavat siihen, että Liettuan rajojen sisällä elävä asuinpaikka alkoi noin 10. vuosisadalla eKr. Liettuan historian aikana jotkut yhteisöt ovat tehneet vaikutusvaltaansa Liettuan rajoilla, joista tärkeimmät ovat baltisotit. Liettuan nykyiset rajat jäljittelevät juurensa ensimmäisen 1300-luvun aikana muodostuneen ensimmäisen Liettuan valtion rajoille. Liettuassa on noin 963 kilometrin pituinen maaraja, ja sillä on neljä Valko-Venäjän, Venäjän, Latvian ja Puolan valtiota.

Puola

Puolan ja Liettuan välillä on noin 65 kilometrin pituinen raja, joka sijaitsee maan lounaisosassa. Liettuan puolella rajaa on monia kaupunkeja, kuten Kalvarija ja Lazdijai. Kaupungin puolella on myös kaupunkeja, kuten Suwalki ja Augustow. Puolan kaupunkeja Liettuan kaupunkeihin yhdistää useita teitä ja rautatie. Nykyinen raja kahden maan välillä juontaa juurensa 1990, kun Liettua palautti itsenäisyytensä. Aluksi raja erosi Puolan kansan Liettuan Neuvostoliiton sosialistisesta tasavallasta, joka oli tuolloin Neuvostoliiton osa. Raja muodostettiin toisen maailmansodan lopussa. Ennen toista maailmansotaa toisella Puolan tasavallalla ja Liettuan valtiolla oli erilainen raja. Tämän ajanjakson aikana Puola ja Liettua osallistuivat rajakiisteluun siitä, kuka hallitsi Vilnan aluetta. Kansakuntien liittoutui konfliktin välittämiseen useita ponnisteluja.

Nykyaikana Puolalla ja Liettualla on läheiset siteet, jotka vakiinnutettiin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kun Liettua tuli itsenäiseksi valtioksi, Puola oli ensimmäinen kansakunta, joka tunnusti sen virallisesti. Puolassa Liettuan hallitusta edustaa Varsovassa sijaitseva suurlähetystö. Liettuassa Puolan hallituksella on kolme edustustoa: suurlähetystö, joka sijaitsee Vilnassa, pääkonsulaatti Sejnyssä sekä kunniakonsulaatti Klaipėdassa.

Valko-Venäjä

Valko-Venäjää ja Liettuaa erottava raja on noin 422 kilometriä pitkä, ja sen osa kulkee useiden fyysisten piirteiden, kuten Apyvarden, Apvardain ja Dysna-joen, läpi. Useat henkilöt pitävät kahden kansakunnan välistä rajaa Euroopan unionin syrjäisimpänä rajana vuodesta 2004 lähtien. Valko-Venäjän ja Liettuan välinen raja on vuodesta 2007 lähtien ollut Schengen-alueen ulkoraja.

Liettuan ja Valko-Venäjän välinen suhde on peräisin siitä ajankohdasta, jolloin he olivat molemmat osia Liettuan suurherttuakunnasta. Molemmat valtiot olisivat myöhemmin osa Venäjän valtakuntaa ja Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen nämä kaksi valtiota saivat itsenäisyytensä ja perustivat muodolliset diplomaattiset siteet. Valko-Venäjän hallitusta edustaa Vilnassa sijaitseva suurlähetystö, kun taas Liettuan hallitusta edustaa suurlähetystö, joka sijaitsee Minkissä sekä konsulaatti, joka sijaitsee Hrodnassa.

Latvia

Liettua ja Latviaa erottava raja on noin 338 kilometriä pitkä ja sijaitsee maan pohjoisosassa. Liittymällä Liettuan raja-alueelle on monia kaupunkeja, kuten Skuodas, Zagare, Maizeikai ja Rokiskis. Raja-alueen latvialaiset kaupungit ovat Auce, Eleja, Nereta ja Subate. 1920-luvulla Latvia ja Liettua olivat mukana rajakiistassa. Kiista kääntyi Palangan ja Šventoji-kaupunkien ympärille ja oli suhteellisen rauhallinen. Kansainvälinen komissio auttoi Latviaa ja Liettuaa rauhanomaisesti ratkaisemaan riidan.

Kahden kansakunnan yhteisen historian vuoksi Latvialla ja Liettualla on poikkeuksellisen läheiset siteet. Latviassa Liettuan hallitusta edustaa Vilnassa sijaitseva suurlähetystö. Riian suurlähetystö edustaa Latvian hallitusta. Latvia ja Liettua tekevät yhteistyötä esimerkiksi taloudellisen kehityksen, infrastruktuurin kehittämisen ja turvallisuuden aloilla.

Venäjä

Venäjällä ja Liettuassa on noin 163 kilometrin pituinen raja. Raja kulkee eräiden erilaisten fyysisten piirteiden läpi, kuten Kurinmaalla, Neman-joella, Vištytis-järvellä ja Kurkusaarilla. Venäjä ja Liettua erottava raja on vaihdellut suuresti historian aikana, ja joissakin tapauksissa se oli huomattavan erilainen kuin nykyinen raja. Kahden kansakunnan välinen raja ulottuu ensimmäisen maailmansodan loppuun. Venäjän ja Liettuan välistä rajaa pidettiin sisäisenä rajana aikana, jolloin Liettua oli osa Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Liettuasta tuli itsenäinen kansakunta ja raja pidettiin sitten ulkoisena rajana.

Venäjän ja Liettuan väliset siteet ovat peräisin Venäjän keisarikunnasta. Venäjä tunnustaa virallisesti Liettuan itsenäiseksi valtioksi vuonna 1991. Nykyaikana näiden maiden väliset siteet sisältävät diplomaattisia ja taloudellisia suhteita. Venäjän hallitusta edustaa suurlähetystö Vilnassa sekä konsulaatit, jotka sijaitsevat Klaipedan ja Marijampolen kaupungeissa. Liettuan hallitusta edustaa Moskovassa sijaitseva suurlähetystö sekä neljä konsulaattia eri kaupungeissa, kuten Sovetskissa, Pietarissa, Irkutskissa ja Kaliningradissa.