Millainen hallitus on Saksassa?

Millainen hallitus on Saksassa?

Saksa on johtava talous Manner-Euroopassa ja toiseksi tiheimmin asuttu maa Venäjän jälkeen. Se on Euroopan poliittisen, puolustuksellisen ja taloudellisen organisaation merkittävä jäsen. Euroopan valtataistelu 1900-luvulla imi Saksaa kahdessa suuressa tuhoisassa maailmansodassa ja jätti Saksan liittolaisvaltojen miehittämään. Saksan alkuperäinen itsenäisyys oli 18. tammikuuta 1887, mikä johti Saksan keisarikunnan perustamiseen. Se sai myös itsenäisyytensä liittoutuneista valtuuksista 23. toukokuuta 1949, joka muodosti Saksan liittotasavallan (FRG tai Länsi-Saksa). Toinen itsenäisyysjulistus oli 7. lokakuuta 1949, joka muodosti Saksan demokraattisen tasavallan (GDR tai Itä-Saksa). Maaliskuun 15. päivänä 1990, sekä Itä- että Länsi-Saksa, yhdistyi yhdistyneen Saksan luomiseksi, maa on nyt demokraattinen, liittovaltion parlamentaarinen tasavalta ja sillä on perustuslaki, jossa korostetaan yksilönvapauksien suojelua.

Saksan hallituksen johtoryhmä

Puheenjohtaja on valtionpäämies ja se on seremoniallinen asema, aseman haltija valitaan palvelemaan yhtä termiä ja on oikeutettu toista toimikautta, joka kestää viisi vuotta. Puheenjohtajan valinnasta vastaa liittovaltion yleissopimus, joka koostuu liittovaltion parlamentin (Bundestag) jäsenistä ja valtioiden parlamenttien nimeämistä jäsenistä. Nykyinen presidentti on Joachim Gauck, joka aloitti toimintansa 23. maaliskuuta 2012, ja seuraavat vaalit pidetään kesäkuussa 2017. Liittovaltion parlamentti (Bundestag) on ​​vastuussa siitä, että valitaan kansleri, joka on hallituksen päällikkö palvelemaan neljä vuotta. Kancleri on viimeksi valittu 17.12.2013, ja vakiintunut operaattori on Angela Merkel, joka on ollut virassa marraskuusta 2005 lähtien. Seuraavat vaalit pidetään viimeistään vuonna 2017. Puheenjohtaja nimittää suosituksen (Bundeminister) suosituksesta liittokansleri. Kaappi koostuu liittovaltion ministereistä.

Saksan hallituksen lakiasiainosasto

Saksassa on kaksikamarinen parlamentaarinen järjestelmä, joka muodostuu liittovaltion neuvostosta (Bundesrat) ja liittovaltion ruokavaliosta (Bundestag). 16 liittovaltiota (landtag) ovat nimittäneet Bundesratin jäsenet, joilla on 69 paikkaa, kun taas Bundestagissa on 631 paikkaa, jotka vaihtelevat kunkin vaalikauden ajan, jonka jäsenet toimivat neljän vuoden toimikaudella. Bundestagin vaalit pidettiin 22. syyskuuta 2013 ja seuraava pidetään vuoteen 2017 mennessä. Bundesratin jäsenyys ei ole vaalien kautta, vaan se määräytyy valtionhallituksen kokoonpanon perusteella ja voi muuttua milloin tahansa, kun jokin 16 valtiosta suorittaa vaalit. Suurin osa sodanjälkeisen Saksan hallituksista on muodostunut koalitioista.

Saksan hallituksen oikeuslaitos

Maan korkein oikeus on liittovaltion tuomioistuin, joka muodostuu tuomioistuimen presidentistä, tuomioistuimen varapuheenjohtajasta ja muista tuomareista. Ne koostuvat 25 senaatista, jotka on järjestetty entistä pidemmälle 12 siviilipaneeliksi, 8 erityiskeskukseksi ja 5 rikospaneeliksi. Liittovaltion perustuslakituomioistuin koostuu 2 senaatista, joista kukin on jaettu kolmeen kammioon, joissa kussakin on kahdeksan jäsentä ja sen puheenjohtaja. Tuomarien vaalivaliokunta vastaa liittovaltion tuomioistuimen tuomareiden valinnasta, ja ne koostuvat 16 hallinnollisen valtion oikeusasiamiehistä ja 16 jäsentä nimittää liittovaltion parlamentti ja muut tuomarit nimittää Saksan presidentti . Tuomarit palvelevat 65-vuotiaana, kun he jäävät eläkkeelle. Puolet liittovaltion perustuslakituomioistuimen tuomareista valitaan edustajainhuoneen toimesta, ja toinen puolet valitaan senaatin toimesta, ja he toimivat 12 vuoden ajalta ja jäävät eläkkeelle 68-vuotiaana. Saksassa on muitakin alaisia ​​tuomioistuimia, joihin kuuluu liittovaltion hallinto-oikeus, liittovaltion sosiaalituomioistuin ja liittovaltion tuomioistuin. Kussakin 16 valtiossa on perustuslakituomioistuin sekä hierarkia ja erikoistuneet tuomioistuimet