Millainen hallitus Ruotsilla on?

Ruotsin kuningaskunnan hallitus

Ruotsin kuningaskunnan nykyinen hallitus perustettiin vuonna 1975 vuoden 1974 hallituksen säädöksen hyväksymisen jälkeen. Tämä säädös virallistettiin hallitukseksi perustuslaillisena monarkiana. Sen vuoksi monarkia ei enää tee toimeenpanopäätöksiä vaan toimii symbolisena valtionpäämiehenä. Hallitus koostuu Riksdagista (lainsäätäjä), pääministeristä ja ministeriöstä.

Ruotsin perustuslaki

Ruotsin perustuslaissa säännellään lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan suhdetta ja määritellään maan kansalaisten perusoikeudet. Se koostuu neljästä peruslaista: hallituksen väline, perintöasiakirja, lehdistönvapauslaki ja sananvapauden peruslaki. Osa hallituksen antamasta oikeudesta sisältää vapauden harjoittaa uskontoa, protestivapautta, vapautta luoda poliittisia puolueita ja oikeutta saada tietoa. Perintölaki käsittelee monarkian linjaa ja vakuuttaa, että vain Bernadotten talon henkilöt voivat pitää kruunun. Lehdistönvapauslaki sallii siviilien pääsyn hallituksen asiakirjoihin ja tarjoaa vapauden välittää tietoa tiedotusvälineiden kanssa. Sananvapauden laki kieltää sensuurin.

Riksdag

Riksdag on hallituksen päätöksentekoelin. Vuodesta 1971 lähtien sillä on 349 jäsentä. Poliittiset puolueet ovat edustettuina suhteessa kansalliseen äänestykseen. Poliittisen puolueen on kuitenkin saatava vähintään 4 prosenttia äänestyksestä. Vuodesta 1994 lähtien nämä jäsenet täyttävät kiinteän 4 vuoden toimikauden. Riksdagin jäsenet kokoontuvat äänestämään pääministerin puolesta ja Riksdagin puhuja nimittää ne virallisesti virkaan. Pääministeri nimittää sitten kabinetin ministerit. Vaikka pääministeri ja ministerit hallitsevat maata, he ovat vastuussa Riksdagille. Nämä henkilöt tekevät päätökset hallitukselle, ei hallitsijalle. Pääministeri valitsee yleensä ministerit, jotka perustuvat Riksdagin poliittisiin puolueisiin, ja joskus ne toimivat Riksdagin jäseninä nimitettäessä. Jos näin on, varajäsen siirtyy paikalleen, jotta he voivat palvella ministeriön tehtäviä.

Hallituksen tehtävät

Pääministeri ja ministerit kutsutaan usein hallitukseksi, jotka tekevät työtä Riksdagin päätösten toteuttamiseksi. Lisäksi he kirjoittavat uusia käytäntöjä, määräyksiä ja muutoksia, jotka esitetään Riksdagille päätöksentekoa varten. Lainsäädäntöelin myöntää budjetit kullekin valtion virastolle, ja varat käytetään edelleen ministerien käyttöön. Hallitus voi edustaa Ruotsia Euroopan unionissa ja neuvotella sopimuksia muiden hallitusten kanssa.

Paikallis- ja aluehallinto

Ruotsin hallitus koostuu enempää kuin Riksdagista, pääministeristä ja kabinetista. Sillä on myös paikallisia ja alueellisia toimistoja. Maa on jaettu 20 maakuntaan alueellisella tasolla ja 290 kunnassa paikallisella tasolla. Aluehallintoa hallinnoi lääninhallitukset, jotka ottavat hallintotehtäviä, jotka ovat liian suuria kunnallishallinnolle. Jotkut yleisimmistä palveluista, joita aluehallinto valvoo, ovat terveydenhuollon ja veron maksut. Aluehallinnon tapaan kuntia hallinnoi valitut valtuuskunnat, jotka hallinnoivat useita julkisia palveluja. Jotkin näistä palveluista ovat vesi, koulutus, vanhustenhoito, lastenhoito, liikenneinfrastruktuuri ja kansalaisten hyvinvointi. Kaikki kunnat eivät hallinnoi samoja palveluja, vaikka ne kaikki ovat velvollisia hallinnoimaan julkisia peruspalveluja.