Millainen hallitus on Japanilla?

Japanin hallitus

Japanin hallitus on perustuslaillinen monarkia, jossa keisarin valta rajoittuu pääosin seremonioihin. Hallituksella on kolme konttoria, toimeenpano, lainsäätäjä ja oikeuslaitos. Keisari on valtionpäämies ja keisarillinen perhe. Hänen asemansa ei vaikuta millään tavalla hallituksen toimintaan. Pääministeri on siis hallituksen päällikkö. Japanin perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1947, eikä sitä ole muutettu sen antamisen jälkeen.

Japanin hallituksen johtoryhmä

Japanin hallituksen toimeenpaneva elin koostuu pääministeristä ja ministerineuvostosta. Pääministeri on sekä toimeenpanevan elimen että hallituksen johtaja. Lainsäätäjä nimittää hänet toimimaan neljäksi vuodeksi. Hän vastaa toimeenpanovallan toiminnan valvonnasta ja valvonnasta ja on myös Japanin itsepuolustusvoimien johtaja. Hän esittää lakiehdotuksen, allekirjoittaa lakeja ja voi julistaa hätätilan.

Kabinettiin kuuluvat valtionministerit, jotka pääministeri nimittää tai erottaa. Lain mukaan näiden ministerien määrä ei saisi ylittää neljätoista, ja poikkeuksellisissa olosuhteissa se voi nousta vain yhdeksäntoista. Kaappi voi erota, jos ruokavalion edustajainhuone jättää äänestämättä luottamusta tai jos pääministerin virka on avoinna. Se vastaa valtion asioiden hoitamisesta, hoitaa ulkosuhteita, tekee sopimuksia, hallinnoi julkishallintoa ja valmistelee talousarviota.

Japanin hallituksen lakiasiainosasto

Lainsäädännön ala on kansallinen ruokavalio. Se on kaksikamarinen elin, joka koostuu edustajainhuoneesta ja neuvoston jäsenten parlamentista. Perustuslaki hyväksyy sen valtion vallan korkeimmaksi elimeksi ja ainoaksi lainvalvontaelimeksi maassa. Sen tehtäviin kuuluvat lakien laatiminen, kansallisen talousarvion hyväksyminen, sopimusten tekemisen hyväksyminen ja pääministerin valinta. Se voi myös muuttaa perustuslakia laatimalla muutokset ja esittämällä ne ihmisille hyväksyttäväksi. Talot voivat tehdä tutkimuksia hallituksesta, vaatia todistajien läsnäoloa, laatia tietoja ja pyytää pääministeriä ja muita ministereitä antamaan selityksiä valtion asioista.

Japanin oikeuslaitos

Japanin hallituksen oikeudellinen ala koostuu korkeimmasta tuomioistuimesta, korkeista tuomioistuimista, piirituomioistuimista, perheoikeudista ja tiivistetyistä tuomioistuimista. Se on riippumaton lainsäätäjistä ja toimeenpanosta. Korkeimman oikeuden tuomari voidaan hylätä kansanäänestyksellä, joka järjestetään edustajainhuoneen jäsenten vaalien aikana, ja ensimmäiset yleiset vaalit kymmenen vuoden välein sen jälkeen. Keisari nimittää johtajan, kun kabinetti nimittää muut tuomioistuimen tuomarit keisarin läsnäollessa.

Japanin paikallishallinto

Japanissa on 47 hallintoyksikköä, joihin kuuluu yksi pääkaupunkiseutu, kaksi kaupunkiseutua, 43 maaseudun prefektuuria ja yksi alue. Tärkeimmät kaupungit on jaettu osastoihin, jotka sitten jakautuvat edelleen kaupunkeihin, alueisiin ja maakunniin. Jokaisella alueella on pormestari ja kokoonpano. Kylät ovat pienimpiä yksiköitä, ja niiden pormestarit toimivat neljän vuoden ajan. Kullakin lainkäyttöalueella on kunnissa kuvernööri tai pormestari. Paikallishallinnossa on vallanerottelu, ja yleiskokous voi irtisanoa kabinetin äänestyksellä ilman luottamusta ja voi säätää paikallisia säädöksiä tai määräyksiä. Paikallisviranomaisilla on myös muita valiokuntia, kuten koulun johtokunnat, henkilöstövaliokunnat ja tilintarkastusvaliokunnat.

Vaalit Japanissa

Japanissa on kolme vaalityyppiä, joita edustavat edustajainhuoneet valitaan neljän vuoden välein, neuvoston jäsenten vaalit järjestetään joka kolmas vuosi ja paikallisvaalit neljän vuoden välein esipuheissa ja kunnissa. Keskeinen vaalien hallintokomitea valvoo maan vaaleja eri tasoilla toimivien eri komiteoiden kautta. Henkilön on oltava vähintään 25-vuotias edustajainhuoneen kotipaikan sijasta ja 30 vuotta, jotta hänellä olisi valtuudet asuinpaikkaan.

Japanin perustuslain rooli

Japanin perustuslain 9 §: n mukaan maalla ei ole virallista sotilaallista voimaa, mutta sillä on Japanin itsepuolustusvoimat, joka on poliisivoimien laajennus. He ovat vastuussa kansallisesta alueellisesta puolustuksesta ja ne voidaan viedä pois maasta YK: n rauhanturvaamiseen. Japanin perustuslaki valvoo hallituksen toimintaa ja valtuuksia. Siinä säädetään toimivallan erottamisesta kolmen toimialan välillä. Se antaa seremoniallisen tehtävän nimittää pääministeri ja oikeusasiamies, kokoontua ruokavalion istuntoihin ja myöntää valtion kunnianosoituksia. Siinä säädetään myös, että hallitus ei voi pitää asevoimia aggressiotarkoituksiin. Poliisin palvelut kuuluvat kansallisen yleisen turvallisuuskomitean alaisuuteen, jonka päällikkö on hallituksen ministeri. Tämä elin on vastuussa yleisen turvallisuuden valiokunnan valvonnassa olevien prefektuurien erillisten joukkojen valvonnasta, valvonnasta, ohjaamisesta ja koordinoinnista.