Miksi Irak hyökkäsi Kuwaitiin vuonna 1990?

Kuwaitin hyökkäys alkoi 2. elokuuta 1990, kun Ba'athist-ohjattu Irak muutti joukkoja Kuwaitin emiraattiin. Kaksi päivää sen jälkeen, kun Irakin miehitys alkoi, Kuwaitin asevoimat voitettiin ja Saddam Hussein, Irakin presidentti, julisti tuolloin Kuwaitin Irakin 19. alueeksi. Konflikti kesti seitsemän kuukautta.

Irakin ja Kuwaitin suhteet ennen hyökkäystä

Kuwaitista tuli itsenäinen valtio vuonna 1961, Irakin hallitus ei tukenut. Maa väitti, että Kuwait oli luonut brittiläisen imperialismin ja että se oli todellakin Irakin laajennus. Kuwaitin itsenäisyyden jälkeen Irak oli yrittänyt useaan otteeseen vaatia valtiota Irakin alueella. Arabiliitto torjui hyökkäyksen vuonna 1961, mutta vuonna 1973 Irak käytti alueen kahden maan rajalla. Saudi-Arabian hallitus vastusti hyökkäystä, ja Irakin joukot lopulta poistettiin.

Vuosina 1980 ja 1988 Irak oli sodassa Iranin kanssa. Iranin ja Irakin sodan kahden ensimmäisen vuoden aikana Kuwait oli neutraali sivullinen. Tämä oli vasta, kun pelättiin, että Iranin vallankumous liikkuu rajojensa rajoissa, ja pakotti maan ottamaan puolensa. Vuodesta 1982 vuoteen 1983 Kuwait tarjosi Irakille taloudellista tukea Iranin joukkojen väkivaltaisista kostotoimista huolimatta. Lopulta maan rahoitusosuudet olivat noin 14 miljardia dollaria. Kun Basra, Irakin suuri satama, tuhoutui, Kuwait tarjosi pääsyn myös satamiin.

Iranin ja Irakin sodan päättyessä Irak ei kyennyt maksamaan Kuwaitia takaisin ja pyysi lainaa anteeksi. Maa väitti, että sota oli hyödyttänyt myös Kuwaitia. Kuwaitin hallitus ei halunnut antaa anteeksi lainaa. Molempien maiden johtajat tapasivat useita kertoja vuoden 1989 aikana, mutta eivät koskaan päässeet sopimukseen. Irakin ja Kuwaitin väliset suhteet tulivat vieläkin kireämmiksi.

Väitteet, jotka johtavat Invasioon

Iranin ja Irakin sodan päättymisen jälkeen Irakin öljyministeri ehdotti öljyn hinnan nostamista keinona maksaa sotarahoitusta. Samanaikaisesti Kuwait lisäsi öljyntuotantoaan. Runsaasti öljyn toimituksia markkinoilla ei voitu nostaa Irakin öljyn hintaa. Näin ollen Irakin talous kärsi edelleen. Irak katsoi Kuwaitin kieltäytyvän vähentämästä öljyntuotantoaan aggressiivisena tekona.

Tätä syytettä aggressiolle seurasi väite, että Kuwait oli öljynporaus Irlannin Rumailan kentässä. Irak vaati, että Kuwait oli kehittänyt pitkälle porattua porausmenetelmää. Irakin virkamiesten mukaan Kuwaitin käyttämä viisto poraus mahdollisti maan varastaa yli 2, 4 miljardia dollaria öljyä. Vuonna 1989 Irak vaati palautetun öljyn takaisinmaksua. Heinäkuuhun 1990 mennessä Kuwait sopi öljyn viejien maiden järjestön (OPEC) kanssa. Kuwait ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat sopivat öljyntuotannon vähenemisestä 1, 5 miljoonaan barreliin päivittäin.

Invasio

Öljyntuotannon vähentämistä koskevasta sopimuksesta huolimatta maiden välinen jännite pysyi korkeana. Irakin joukot olivat jo paikalla rajalla. 2. elokuuta 1990 klo 2 Irakin joukot hyökkäsivät Kuwaitiin. Kuwaitin hallituksen johtajat etsivät vain muutamassa tunnissa turvapaikkaa Saudi-Arabiassa, Irak sai määräysvallan Kuwait Citystä ja perustettiin Irakin väliaikainen hallitus. Tämä sotilaallinen siirto antoi Irakille 20% maailmanlaajuisesta öljyntoimituksesta. Lisäksi Irakilla on nyt pääsy suuremmalle alueelle Persianlahdella.

Kuwaitin Irakin miehityksen aikana sen siviilit muodostivat aseellisen vastarintaliikkeen. Nämä henkilöt pidätettiin, kidutettiin ja tapettiin. Jotkut arviot viittaavat siihen, että noin 1 000 Kuwaitin siviiliä kuoli. Noin 400 000 Kuwaitin kansalaista, puolet väestöstä, pakeni maasta. Niihin liittyi tuhansia kansainvälisiä ulkomaalaisia. Esimerkiksi Intian hallitus aloitti laajamittaisen evakuoinnin poistamaan yli 170 000 Intian kansalaista 488 lennolla kahden kuukauden aikana. Irakin hallitus johti myös ryöstelykampanjoita kaikkialla Kuwaitissa varastamalla paljon sen varallisuudesta.

Kansainvälinen vastaus

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto vastusti välittömästi hyökkäystä ja määräsi Irakin vetämään joukkonsa. Irak ei ottanut huomioon kysyntää. Neljä päivää myöhemmin, 6. elokuuta 1990, YK: n turvallisuusneuvosto otti käyttöön kansainvälisen kauppakiellon Irakin kanssa. Irakin hallitus pysyi keskeytymättömänä, ja 9. elokuuta Yhdysvaltain joukot alkoivat siirtyä Persianlahdelle. Saddam Hussein vastasi lisäämällä Kuwaitin joukkoja 300 000: een.

YK: n turvallisuusneuvosto vahvisti joukkojen vetäytymisen määräajan 29. marraskuuta. Päätös hyväksyttiin Irakia vastaan, jos se ei poistanut joukkoja 15. tammikuuta 1991 mennessä.

Operaatio Desert Storm

Tammikuun 16. päivänä 1991 kansainvälinen koalitio, jota johtivat pääasiassa Yhdysvaltojen joukot, alkoi käynnistää hävittäjiä Bagdadiin, Irakiin. Seuraavien kuuden viikon aikana 32 maan joukot jatkoivat ilmaiskuja Irakia vastaan. Irakin armeija ei kyennyt puolustamaan itseään. Hussein vastasi käynnistämällä joitakin ohjuksia Israeliin ja Saudi-Arabiaan. Maapallon hyökkäys alkoi 24. helmikuuta. Yhdessä päivässä liittoutuneiden joukot kukistivat enemmistön Irakin joukkoja, pitivät noin 10 000 irakilaista joukkoa vankeina ja perustivat Yhdysvaltojen lentoaseman maassa. Neljä päivää myöhemmin Irak poistti läsnäolonsa Kuwaitissa, ja sitten Yhdysvaltain presidentti George Bush julisti tulitauon.

Jälki

15.3. Kuwaitin emiraatti palasi maahan sen jälkeen, kun hän oli käyttänyt koko maan miehityksen. YK: n turvallisuusneuvosto antoi 3. huhtikuuta päätöslauselman muodollisen konfliktin lopettamiseksi. Päätöslauselmassa poistettiin joitakin taloudellisia pakotteita maasta, mutta jätettiin öljynmyynnin kieltäminen, mikä vaati Husseinia tuhoamaan maan joukkotuhoaseita YK: n havainnolla. Hussein hyväksyi päätöslauselman ehdot kolme päivää myöhemmin, vaikka hän jatkoi rikkomalla sen ehtoja myöhempinä vuosina.

Kuwaitin hyökkäyksen ja operaation Desert Stormin aikana menetettiin paljon elämää. Yhteensä kuoli 148 Yhdysvaltain joukkoa, 100 liittolaisjoukkoa ja noin 25 000 irakilaista. Lisäksi 457 Yhdysvaltain joukkoa ja 75 000 Irakin joukkoa loukkaantui. Asiantuntijat arvioivat, että 100 000 irakilaista siviiliä kuoli operaatiossa Desert Storm. Kuwaitis, joka ei voinut lähteä maasta, ilmoitti kärsivänsä ihmisoikeusrikkomuksista Irakin virkamiesten käsissä. Invasio vaikuttaa edelleen kielteisesti väestön terveyteen.

Joulukuussa 2002 Saddam Hussein pahoitteli virallisesti Kuwaitin hyökkäystä. Ali Abdullah Saleh, Jemenin johtaja, joka oli tukenut hyökkäystä, pyysi myös anteeksi vuonna 2004. Yhdysvallat on säilyttänyt sotilaallisen läsnäolonsa Kuwaitissa. Jotkut uskovat, että tämä läsnäolo tarjoaa suojaa maalle, kun taas toiset uskovat, että se on esimerkki läntisestä imperialismista.