Mikä oli Varsovan sopimus? Kuka allekirjoitti sen?
Varsovan sopimus syntyi sen jälkeen, kun Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta joutui yhä enemmän pelkäämään Länsi-Saksan armeijan vahvistamista sen läntisten liittolaisten taholta, ja halusi luoda sopimuksen kommunististen eurooppalaisten valtioiden kanssa. Toisen maailmansodan päätyttyä maat, jotka oli määrä tuoda Pohjois-Atlantin sopimuksen järjestön (Naton) lipun alle, eivät vahvistaneet suostumustaan tukemaan Tšekkoslovakiaa, Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia tasavaltoja. Tämän seurauksena Varsovan sopimus syntyi vuonna 1955 14. toukokuuta. Tämän sopimuksen allekirjoittivat Bulgarian, Tšekkoslovakian, Itä-Saksan, Unkarin, Puolan, Romanian, Neuvostoliiton ja Albanian kahdeksan maata, ja sopimusta kutsuttiin ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäisen avun sopimukseksi.
tavoitteet
Tämän historiallisen sopimuksen perustamisen päätavoitteena oli antaa Neuvostoliitolle oikeus pitää joukkonsa asuinalueisiinsa kuuluvissa "satelliitti" maissa. Se korosti myös asemaansa puuttumisessa toistensa sisäisiin asioihin ja että se olisi järjestettävä kollektiivisten päätösten tekemiseksi ja että useimmat sopimuksen määräykset ovat Neuvostoliiton määräysvallassa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli, että he halusivat tarttua alueisiin Fulda Gapista Reiniin, jotta ne voisivat tuhota Naton joukot jakamalla heidät ja vangita Frankfurtin kaupungin painostamaan länsimaisia voimia luopumaan vaateistaan Saksassa.
Haasteet ja ristiriitat
Neuvostoliitto halusi omaksua Keski- ja Itä-Euroopan alueen, ja jopa nähtiin, että maa etsii sopimuksensa aikana omia eikä yhteisiä etujaan. Länsi-Saksan kasvava sotilaallinen voima ja sen vaikutus naapurimaiseen Tšekkoslovakiaan oli suuri haaste Neuvostoliitolle, ja tämä sopimus syntyi. Jotkut naapurimaat kuten Puola ja Unkari osoittivat myös tyytymättömyyttä venäläisten joukkojen läsnäolon vuoksi omassa maassaan. Tämän sopimuksen solmimisen jälkeen havaittiin inter- ja bloc-konflikteja, ja kansakuntien vallitsevat jännitteet alkoivat, ja myös johtajuutta koskeva asia tuli esiin, sillä Varsovan sopimuksen johtajuus koostui suurelta osin Neuvostoliiton venäläisistä. Useat Varsovan sopimuksen valtiot hyökkäsivät yhdessä Tšekkoslovakian kollegaan vuonna 1968 Prahan keväänä tunnetun poliittisen uudistusliikkeen jälkeen. Albania vetäytyi pian Varsovan sopimuksesta.
1991: Perustamissopimuksen kumoaminen
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja maan valta päättyi, ja näin nähtiin, että Varsovan sopimus kohtasi myös sen kohtalon. Varsovan sopimuksen sopimus päättyi 31. maaliskuuta 1991. Se päättyi seitsemän Euroopan kansan 36-vuotiseen liittoon (Albania oli jo kadonnut yli kaksi vuosikymmentä, jättäen 7 alkuperäistä 8), joka oli allekirjoitti tämän sopimuksen. Neuvostoliiton sotilasjoukot poistettiin naapurimaista, ja tällä kertaa lopetti yksi voimakkaimmista sotilasliittoista ihmiskunnan historiassa.
Historiallinen merkitys ja perintö
Varsovan sopimuksella on myös suuri historiallinen merkitys, sillä jäsenmaat ovat sitoutuneet auttamaan toisiaan kaikkein pahimmillaan. Se näki yhteisten sotaharjoitusten toteuttamisen, kollektiivisten joukkojen koulutuksen ja auttoi Neuvostoliittoa toteuttamaan laajempaa tutkimusta sen puolustamiseksi ja kilpailemaan kilpailevien Euroopan maiden aseiden tuotannon kanssa. Yhdysvallat. Sopimus auttoi myös säilyttämään Venäjän hallitseman itäblokin yhteenkuuluvuuden ja toimi luotettavana välineenä edistääkseen Neuvostoliiton politiikkaa kolmannessa maailmassa.
