Mikä oli Bysantin valtakunnan pääkaupunki?

Bysantin valtakunta oli suuri ja voimakas imperiumi, jonka keisari Constantine I perusti vuonna 330 AD Rooman valtakunnan itälaajentumisena. "Uusi Rooma" Bysantissa, entinen antiikin Kreikan siirtomaa, Bysantin valtakunnan pääkaupunki oli Konstantinopoli. Itä-Rooman valtakunnaksi katsottiin, että se toimi sotilaallisena puskurina Aasian ja Euroopan välillä, sillä oli rikas kirjallisuuden ja taiteen perinne sekä Euroopan tehokkain talous. Bysantin valtakunta säilyi yli 1000 vuotta Länsi-Rooman valtakunnan kaatumisen jälkeen, mutta lopulta putosi Ottomanin valtakuntaan vuonna 1453. Konstantinopolin kaupunki on nykyään nykyaikainen Istanbul, Turkki.

Konstantinopolin

Konstantinopoli oli Bysantin valtakunnan pääkaupunki. Se perustettiin uuden imperiumin keskustaksi 330-luvulla ja kasvoi yhdeksi keskiaikaisen Euroopan suurimmista ja rikkaimmista kaupungeista. Kaupunki selviytyi lukuisista hyökkäyksistä ja siegeista sen ansiosta, että sen ympärillä oli monimutkainen ja tehokas puolustusrakenne. Kuitenkin vuonna 1453 pitkän ajanjakson jälkeen Konstantinopoli putosi lopulta ottomaanien valtakuntaan. Kaupungin kaatuminen merkitsi myös Bysantin valtakunnan loppua.

Konstantinopolin perustaminen

Keisari Constantine Minulla oli yksityiskohtainen visio vahvistaa kristillistä kirkkoa ja yhdistää paremmin imperiumia. Rooman, joka oli Rooman valtakunnan pääkaupunki, katsottiin kuitenkin olevan este näiden tavoitteiden saavuttamiselle, koska se oli kaukana valtakunnan rajoista, armeista ja keisarikunnista. Imperiumi tunnusti Byzantiumin ihanteellisena pääkaupunkiseudun ja keisarillisen asuinpaikan. Sivustoa voitaisiin myös puolustaa helposti ja hänellä oli pääsy Eufratin joelle. Tämän seurauksena Konstantinopolin kaupunki rakennettiin kuuden vuoden ajan, joka alkoi 324 jKr. Ja pyhitettiin 11. toukokuuta 330 jKr. Koska Konstantinopolin oli tarkoitus toimia keisarin keisarillisena pääkaupunkina, Constantine tilasi rakentamisen arkkitehtonisesti upeisiin rakennuksiin ja läpäisemättömiin seiniin ympäri kaupunkia. Seinät varmistaisivat, että kaupunki voisi selviytyä hyökkäyksistä ja siegeista Länsi-Rooman valtakunnan kaatumisen jälkeen.

Konstantinopolin merkitys

Konstantinopoli kasvoi keskiaikaisen Euroopan suurimmaksi ja varakkaimmaksi kaupungiksi. Sen kasvu johtuu sen strategisesta asemasta, jossa se käski Mustanmeren ja Egeanmeren välisiä kauppareittejä. Konstantinopoli hallitsi Välimeren taloutta, ja kaupungin kävijöitä uhkasi sen upea arkkitehtuuri. Bysantin valtakunta loi oman ainutlaatuisen arkkitehtuurin tyylinsä, joka viittasi sekä kreikkalaisiin että roomalaisiin esimerkkeihin. Konstantinopoli tuli kristinuskon pääkeskukseksi, ja kaupungin myöhempi valloitus on myös suuri uskonnollinen merkitys islamille.

Konstantinopolin pudotus

Konstantinopoli putosi lopulta ottomaanien valtakuntaan vuonna 1453 vuosien taantuman jälkeen. Kaupunki oli menettänyt useita tärkeitä taloudellisia resursseja ja kamppaili selviytyäkseen. 15. vuosisadan puoliväliin mennessä Konstantinopoli oli menettänyt suurta osaa valtansa ja vähentynyt kaupunkialueiden sisällä sijaitsevien kylien klustereihin. Ottomanien armeija sultani Mehmed II: n johdolla piilotteli kaupunkia ja murtautui seitsemän viikon kuluttua, mikä johti sekä Konstantinopolin että Bysantin valtakunnan kaatumiseen.