Maat, jotka kasvavat eniten viljakasveja hehtaaria kohden

Nykyaikaiset viljelymenetelmät auttavat tuottamaan suurempia satoja maatalousmaalta. Ilmasto vaikuttaa myös tiettyjen viljelykasvien mukautumiseen maahan. Muita tekijöitä ovat hallituksen politiikka, yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset paineet. Maatalouden viljelylaitosten kasvatus on vuosisatojen ajan auttanut näitä kasveja sopeutumaan kuivuusolosuhteisiin ja voittamaan sairauksia. Primitiivinen geenitekniikka tuotti 1950-luvulla uusia kaupallisia maissia, ohraa ja vehnää.

Miten nykyaikaiset viljelymenetelmät maksimoivat sadonkorjuun

Hyvä ilmasto ja nykyaikaiset viljelymenetelmät antavat maanviljelijöille mahdollisuuden hyödyntää maansa parhaiten. Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan 10 prosenttia korjatusta viljasta tuhlataan vuosittain matkan kautta maatilalta kuluttajalle. Rotat, viljan saastuminen ja kosteus edistävät viljajätettä. Seuraavat luvut edustavat kilogrammaa hehtaaria kohden tuotettua satoviljelyä. Sana "vilja" sisältää vehnää, riisiä, maissia, ohraa, kauraa, ruista, hirssiä, durraa, tattaria ja sekarakeita. St. Vincent ja Grenadiinit tuottavat 24 486 kilogrammaa viljaa hehtaaria kohti. Sen viennistä 66 prosenttia on maataloustuotteita. Kuwaitin viljasato on 21 845 kiloa hehtaaria kohti. Hydroponiaa ja maanviljelyä hyödynnetään sen viljelykasveille. Vaikka suuri osa sen maatalousmaista tehtiin sopimattomiksi maataloudelle Irakin hyökkäyksen jälkeen. Yhdistyneet arabiemiirikunnat tuottaa noin 16 461 kilogrammaa viljaa jokaista hehtaaria kohti. Sen vehnätilat sijaitsevat Abu Dhabissa Al'Aynissa. Se tuottaa myös rehukasveja. Oman on saavuttanut 11 538 kilogrammaa viljaa sadosta hehtaaria kohden. Vilja istutetaan marraskuussa ja on valmiina korjattavaksi maaliskuussa. Belgia tuottaa noin 9 539 kilogrammaa viljaa jokaista hehtaaria kohti. Wallonien maatalouden maatilat ovat erikoistuneet viljaan. Alankomaat tuottaa 9 074 kilogrammaa viljaa jokaiselle viljelymaan hehtaarille. Vuonna 2004 Alankomaat nimettiin Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurimmaksi maataloustuotteiden viejäksi. Vähän vähemmän on Irlannin viljaa, joka on vain 8, 474 kiloa. Tämä luku on vain 1% Euroopan unionin viljakasveista. Se tuo myös viljajyviä. Uuden-Seelannin sato on vuosittain 8, 054 kiloa viljaa hehtaaria kohti. Se kasvaa viljakasvit Te Arassa. Se omistaa noin 150 000 hehtaaria viljantuotantoon. Saksa tuottaa noin 8, 050 kiloa viljaa hehtaaria kohti. Tämä luku on toiseksi vain Ranskassa EU: ssa. Yhdistynyt kuningaskunta kerää noin 7 707 kilogrammaa viljaa hehtaaria kohti. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myös noin 56, 8 tuhatta hehtaaria viljelymaata, jotka on tarkoitettu luonnonmukaisen viljan istutukseen.

Korkeammat tuotot Versus Safer Crops

Nykyaikainen maatalous on pysynyt tekniikan kehityksessä ja kehittänyt tekniikoita kasvinjalostuksen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden osalta. Tämän seurauksena korkeammat saannot ja tuotanto ovat olleet normi. Tästä huolimatta asiantuntijat ovat nähneet maatalouden kemikaalien kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Toinen huolenaihe on muuntogeeniset organismit (GMO), jotka sisältävät jyviä ja viljaa. Huolimatta siitä, että kasvitaudit torjuvat GMO-viljelykasveja, kielteinen vaikutus terveyteen on suuri huolenaihe. Vaikka useimmat tutkimukset osoittavat erilaisia ​​tieteellisiä tuloksia. Jotkin maat ovat jo sallineet GMO-viljelykasvien kaupallisen viljelyn. Kuitenkin muut maat sallivat näiden GMO-viljelyjen tuonnin, jota käytetään elintarvikkeiden jalostukseen.

Maat, jotka kasvavat eniten viljakasveja hehtaaria kohden

arvo	Maa	Kilogrammaa viljakasveja hehtaaria kohti
1	St. Vincent ja Grenadiinit	24, 486 kilogrammaa
2	Kuwait	21, 845 kilogrammaa
3	Yhdistyneet Arabiemiirikunnat	16, 461 kilogrammaa
4	Oman	11, 538 kilogrammaa
5	Belgia	9 539 kilogrammaa
6	Alankomaat	9 074 kilogrammaa
7	Irlanti	8, 474 kiloa
8	Uusi Seelanti	8, 054 kg
9	Saksa	8, 050 kiloa
10	Yhdistynyt kuningaskunta	7, 707 kilogrammaa