Maat, joissa on paras ulkoinen velka (suhteessa BKTL: hen)

Ulkoinen velka on laina, jonka maa on ottanut ulkomaisilta hallituksilta, kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja ulkomaisilta liikepankeilta. Palautus tapahtuu tuloista, jotka on saatu tavaroiden viennistä velkojamaalle samassa valuutassa lainattuina. Maksut suoritetaan korkomaksuina lainanottokustannuksina, kun taas päämaksuilla suoritettavat maksut suoritetaan maksamatta olevan pääoman vähentämiseksi.

Maan vientimahdollisuus vaikuttaa maan kykyyn maksaa takaisin ulkomaanvelkansa, mutta siihen voivat vaikuttaa myös ulkoiset ja sisäiset tekijät, kuten taantuma, sota, kansallinen riita, korot ja muut epävarmuustekijät. Nämä geopoliittiset ja sosioekonomiset olosuhteet muuttuvat satunnaisesti, mikä vaikuttaa maan taloudelliseen asenteeseen ulkomaisten lainojen turvaamisessa ja vanhempien velvoitteiden jälleenrahoittamisessa.

Kestävän kehityksen mittari

Taloustieteilijät selittävät usein parhaiten ulkomaanvelan bruttokansantuloon (BKTL) verrattuna maan ulkomaanvelan kestävyyteen. Tämä merkitsee maan kykyä maksaa velkansa korkoineen, ja sillä on edelleen vakaa talouskasvu. Ulkomaanvelkaa suhteessa BKTL-suhteisiin käytetään lisäämään maan voittoja ja tappioita. Alhainen ulkoinen velka bruttokansantuloon tarkoittaa, että maalla on riittävästi tavaroiden ja palveluiden vientiä velkojen takaisinmaksua varten ottamatta lisää lainoja.

Maat, joiden ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuloon on alhainen

Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin mukaan ulkomaanvelan kestävyys riippuu maan kyvystä "nostaa ulkoisen julkisen velan nykyarvo (NPV) noin 150 prosenttiin maan viennistä tai 250 prosentista maan tuloista." Bruttokansantulo ylittää lyhytaikaisen velkasaldonsa 200: sta 1: ään. Turkmenistanin huippuluokan bruttokansantuloon suhteutettu paras ulkomaanvelka on 0, 5 prosenttia BKTL: stä. Sen talous hidastui, mutta sen talouden yksityistäminen on auttanut sen lyhytaikaisessa velkasaldossa. Se on parantanut öljyn ja kaasun tuotantoaan uusilla investoinneilla. Toiseksi Algeriassa on alhainen ulkoisen velan suhde bruttokansantuloon 0, 7 prosentin arvosta. Öljyn ja kaasun vientitulot ja valuuttavaranto olivat olennaisia ​​velkasuhteen pienenemisen kannalta. Kolmanneksi Kiinan velkaantumisaste on alhainen 0, 8 prosentin bruttokansantuloonsa. Sen käyttöomaisuusinvestoinnit ja teollisuustuotanto ovat auttaneet säilyttämään sen hidas velkasuhteen. Neljänneksi Nigeriassa on alhainen ulkoinen velka suhteessa bruttokansantuloon 1, 2 prosentin arvosta. Sen öljyntuotanto on auttanut sen alhaisessa velkasuhteessa. Viidenneksi Intian velkaantumisaste on alhainen ja BKTL on 5, 3 prosenttia. Sen valuuttavaranto ja vienti ovat auttaneet sen alhaisessa velkasuhteessa. Kuudenneksi on Uzbekistanissa alhainen ulkoinen velka suhteessa BKTL: hen 5, 8 prosentin arvosta. Sen valuuttavaranto, keskimääräisen talouskasvun yläpuolella ja alhainen julkinen velka, ovat kaikki auttaneet sen alhaisessa velkasuhteessa. Seitsemäs on Brasilia, jossa ulkomaanvelka on alhainen suhteessa BKTL: hen 6, 6 prosentin arvosta. Sen kauppataseen ylijäämä auttoi sen alhaisen velkasuhteen. Kahdeksas on Kazakstanin alhainen ulkoinen velka suhteessa BKTL: iin 7, 2 prosentin arvosta. Sen parantunut teollisuustuotanto on auttanut sen alhaisella velkasuhteella. Yhdeksäs on Azerbaidžan, jolla on alhainen ulkoisen velan suhde bruttokansantuloonsa 7, 6 prosentin arvosta. Sen infrastruktuurimenot on leikattu öljyn hinnan laskun vuoksi. Kymmenes on Salomonsaarten alhainen ulkoinen velka suhteessa BKTL: hen 7, 7 prosentin arvosta. Sen palvelusektori ja maataloustuotanto ovat auttaneet sen alhaisessa velkasuhteessa.

Maat, joilla on parhaat ulkomaanvelan ja BKTL-suhteet

arvoMaaLyhytaikainen ulkoinen velka suhteessa BKTL: hen
1Turkmenistan0, 5%
2Algeria0, 7%
3Kiina0, 8%
4Nigeria1, 2%
5Intia5, 3%
6Uzbekistan5, 8%
7Brasilia6, 6%
8Kazakstan7, 2%
9azerbaijan7, 6%
10Solomonsaaret7, 7%