Maailman metsämaat

Metsillä on tärkeä rooli maan elämässä. Ne toimivat hiilinieluina ja auttavat sääntelemään ilmastoa paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Metsät toimivat myös varastoina ylimääräiselle vedelle, ja niillä on siten rooli luonnollisina vesivarastoina ja vedenpuhdistamoina. Leikkaamalla tulvien vaikutuksia ne toimivat luonnonvaraisen vesihuollon järjestelminä. Metsät toimivat monien lajien elinympäristöinä ja sekä kasvi- että eläinperäisen geneettisen materiaalin varastoina.

Maailman metsäpeiton trendit

Vuodesta 2010 noin 31% maan maasta on metsä. Näistä 93% näistä metsistä esiintyy luonnossa, kun taas muut 7% ovat ihmisen aiheuttamia. Maan metsäpeite jakautuu epätasaisesti, ja joillakin mailla on suurin osa maasta metsässä, kun taas toisilla on vähän tai ei lainkaan metsää.

Monien muiden ekosysteemien tapaan metsäalueet eivät yleensä ota huomioon maiden maantieteellisiä rajoja. Euroopalla on korkein metsäpeite kaikilla mantereilla, mikä johtuu suurelta osin Venäjän federaation massiivisista metsistä. Tällöin Euroopassa on noin neljännes maan metsistä. Etelä-Amerikassa, jolla on Amazonin metsä, on 21% planeetan metsäpeitosta. Pohjois- ja Keski-Amerikka on kolmanneksi, noin 18% maailman metsistä, joista suurin osa on Kanadassa ja Yhdysvalloissa

On mielenkiintoista huomata, että kymmenen eniten metsää rikkaita maita on kaksi kolmasosaa maailman metsäpeitosta, loput 34% jakautuu kaikkien muiden maiden kesken. Pelkästään Venäjän federaatiossa on 20% maailman metsän peitosta, mutta se sijoittuu 53: n joukkoon maailman metsäisimmistä maista, koska sen koko maa-alue on suuri. Huomaa, että kaikki alla olevat numerot ovat peräisin Maailmanpankin tiedoista.

Muutokset metsäpeitossa alueittain

Metsäpeite muuttuu jatkuvasti luonnonmalleihin ja ihmisen toimintaan. Metsänsuojelun lisääntyminen voi tapahtua luonnollisesti, koska metsät laajentavat rajojaan aiemmin paljaalle maalle. Se tapahtuu myös metsittämisen seurauksena (ihmisen toiminta, joka istuttaa puita metsien tuottamiseen, jos muutoin ei olisi olemassa), kuten Kiinassa, Bahrainissa, Egyptissä ja Ruandassa. Metsäpeitto voi pysyä vakaana joko luonnollisella regeneraatioprosessilla tai metsänhoidon jälkeisten ihmisten metsittämisen seurauksena.

Metsäkannen lisääntyminen tai vakautuminen tapahtuu enimmäkseen Euroopassa ja vähemmässä määrin Lähi-idässä ja Kaukoidässä. Näiden alueiden suuntaus lieventää jonkin verran Keski-Amerikassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa esiintyvän metsäkadon tuhoisia vaikutuksia.

Metsäalueet vähenevät luonnollisesti, kun luonnonkatastrofien ja tulivuoren toiminnan seurauksena tuhoaa metsiä. Yleisin metsien häviämisen syy on kuitenkin ihmisen aktiivinen toiminta. Metsän hävittäminen aiheuttaa nopeaa metsien häviämistä Keski-Amerikassa, Amazonin altaassa, Kongon altaassa ja lähellä Länsi-Afrikan rannikkoa.

Vuosina 2000–2010 metsien häviäminen on vähentänyt maailmanlaajuista metsäpeitettä hämmästyttävällä 13 miljoonalla hehtaarilla. Metsän hävittäminen vähentää maapallon hiilinieluja, mikä toimii katalysaattorina jatkuvassa ilmastonmuutoksessa. Pienempi metsäpeite johtaa myös valuma-alueiden katoamiseen, mikä puolestaan ​​voi aiheuttaa sateisen kauden pahempia tulvia, kuivien vuodenaikojen ankarampia kuivuutta ja veden ja tuulen maaperän eroosion samanaikaisesti.

Maailmanlaajuisen metsäpeiton suuntaukset maittain

A. Metsäpeite ja rajoitettu inhimillinen toiminta

Maat, joille on ominaista turmeltumaton metsäpeite, ovat Mikronesia, Seychellit ja Suriname, joilla on yli 95 prosenttia niiden maa-alueista, joilla on metsän peitossa. Nämä maat ovat pieniä sekä pinta-alojen että koko väestön osalta. Suuri osa näistä maista on vuoristoisia, ja väestö keskittyy yleensä tasaisempiin, purjehduskelpoisempiin alueisiin. Tämä jättää metsät läpäisemättömille alueille, joita pitkäkestoinen ihmisen toiminta ei vaikuta.

Näiden maiden pienen väestön vuoksi näiden maiden luonnonvaroihin kohdistuu vain vähän vaatimuksia. Näillä saarivaltioilla ei myöskään ole teollisuusmaita, ja siksi niillä on rajallinen maaperän huonontuminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen.

B. Metsätalous teollisuusmaiden keskuudessa

Suomi, Ruotsi, Japani ja Korea ovat kaikki teollisuusmaita, joissa on suuria väestöryhmiä, joilla on suhteellisen laaja metsäpeite. Esimerkiksi Japani toimii mielenkiintoisena tapaustutkimuksena. 300 vuotta sitten Japanin metsäkato oli kriittisellä tasolla. Ihmisen interventio on kuitenkin ajan mittaan palauttanut Japanin metsäkannan nykyiseen 68, 47 prosenttiin. Japanilaiset alkoivat käyttää metsänsä resursseja kestävämmällä tavalla ja alkoivat viljellä puita erityisesti puulle. Tämä pienensi puiden kaatamista metsissä, mikä mahdollisti japanilaisen metsän uudistumisen. Toisen maailmansodan jälkeen oli myös jatkuva metsien uudistuspyrkimys sodan aiheuttamien metsien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Japanin metsäpeite on tällä hetkellä vakaa, metsäalueilla on viime vuosina vähäistä kasvua tai laskua.

Suomessa ja Ruotsissa on korkea metsäpeite ja kukoistava puuteollisuus. Metsätalous on merkittävä taloudellinen toiminta molemmissa maissa. Esimerkiksi Ruotsin IKEA on maailmankuulu brändi, jossa on monia Skandinavian puusta valmistettuja tuotteita. Näiden kahden Skandinavian maan väestö on keskittynyt kaupunkialueisiin. 85% ruotsalaisista ja suomalaisista asuu kaupunkialueilla, joten suuri osa muusta maasta on asumaton. Suuri osa tästä asuttamattomasta maasta on metsä. On mielenkiintoista huomata, että näiden pohjoisten maiden metsien omistus eroaa merkittävästi trooppisissa maissa nähtävistä. Ruotsin metsistä 50% on perheomisteisia, 14% Ruotsin metsistä on valtion omistuksessa, ja teollisuusyrityksillä on 25% metsistä. Suomessa 61% metsistä on yksityisomistuksessa, 30% on valtion omistuksessa, ja loput 9% ovat yritysten omistuksessa. Näiden kahden Skandinavian maan metsämallit yhdistävät suojelun ja talouden. Nämä maat saavat tuloja metsätalouden tuottojen verotuksesta, jota voidaan käyttää myös sosiaalihuollon ohjelmiin, mutta myös ympäristön hyvinvointia koskeviin aloitteisiin. Säilyttämisen osalta yli 10% maista on konservoituja alueita, joilla ei ole mahdollista kirjautua. Skandinavian metsätalous alueilla, jotka eivät ole suojelussa, noudattavat kuitenkin vastuussa olevia metsien uudistamisprotokollia, joissa Ruotsin ja Suomen puiden istutus- ja sadonkorjuu muodostaa jatkuvan syklin. Nämä kaksi Skandinavian maata investoivat myös tutkimukseen, jotta niiden puuteollisuus ja metsätalouspolitiikka olisivat ekologisesti kestäviä.

Ennakoivat suojelutoimenpiteet ovat tehokkaimpia

Maailman luonnonvarojen kysynnän lisääntyessä on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin varmistaakseen, että resursseja, myös metsiä, käytetään viisaasti. Metsien kestävä käyttö on osoittautunut elinkelpoiseksi, kun otetaan huomioon johdonmukaiset ja kattavat metsätalouden käytännöt.

Maat ovat korkein metsämaata

• Näytä tiedot:
• Lista
• Kartoittaa

arvo	Maa	% metsämaista
1	suriname	98, 33%
2	Mikronesian liittovaltiot	91, 73%
3	Seychellit	89, 38%
4	Amerikan Samoa	88, 05%
5	Gabon	87, 71%
6	Palau	87, 61%
7	Guyana	84, 05%
8	Laos	79, 65%
9	Solomonsaaret	78, 46%
10	Papua-Uusi-Guinea	74, 12%
11	Suomi	73, 11%
12	Brunei Darussalam	72, 11%
13	Bhutan	71, 75%
14	Guinea-Bissau	70, 84%
15	Marshallsaaret	70, 22%
16	St. Vincent ja Grenadiinit	69, 23%
17	Ruotsi	68, 92%
18	Japani	68, 47%
19	Kongon demokraattinen tasavalta	67, 58%
20	Malesia	67, 47%
21	Sambia	65, 87%
22	Kongon tasavalta	65, 49%
23	Pohjois-Mariaanit	64, 85%
24	Etelä-Korea	63, 60%
25	Panama	62, 55%