5 salaisia ​​maita, joita et ehkä tiedä

Kuinka monta maata on maailmassa? Ihmiset ovat väittäneet, että on 196 maata, vaikka monet uskovat, että on 195 maata, koska he eivät pidä Taiwania itsenäisenä maana vaan sen sijaan yhtenä Kiinan kansantasavallan maakunnista. YK: ssa ja kahdessa ei-tarkkailijavaltiossa - Vatikaanissa ja Palestiinassa - on virallisesti tunnustettu vain 193 maata. Nämä maat ovat kuitenkin YK: n ainoat virallisesti tunnustetut valtiot, mikä tarkoittaa, että jotkut muut maailman maat saattavat hakea itsenäisyyttään ja sellaisenaan tunnustetaan osittain. Jotkin näistä maista ovat osa itsenäisiä valtioita, kuten Neuvostoliiton romahtamisen muodostamia maita. Tässä on viisi maata, jotka saattavat olla monille salaperäisiä.

5. Rehoboth Basters

Basterit ovat etnisiä ryhmiä Namibiassa, jotka ovat eurooppalaisten uudisasukkaiden ja alkuperäisten eteläafrikkalaisten jälkeläisiä. Niitä pidetään Afrikanersin alaryhmänä Namibiassa. He ovat asuneet Keski-Namibiassa 1800-luvun jälkipuoliskolta, erityisesti Rehobothin kaupungissa ja sen ympäristössä. He siirtyivät Rehobothiin noin 1868 ja saivat luvan asettua pysyvästi ympäri aluetta Okahandjaa vuonna 1870 pidetyssä rauhankonferenssissa. Ratkaisu oli erottaa ne Namasta ja Hererosta. Rehobotissa basterit laativat perustuslain, asensivat heidän johtajansa ja asettivat niiden ratkaisurakenteen. Vuonna 1885 he solmivat saksalaisten kanssa sopimuksen, joka johti Saksan siirtomaavallan laajentumiseen Rehobothiin. Etelä-Afrikan armeijan saksalaisen tappion jälkeen Basters teki useita ponnistuksia Rehobothin itsenäisyyden palauttamiseksi. Ne liitettiin apartheidiin. Vuosina 1979–1989 perustettiin uusi hallitus, joka hallinnoi Rehobothia puoliksi itsenäisenä valtiona. Kun Namibia itsenäistyi vuonna 1990, Rehoboth menetti itsehallinnon. Sittemmin Basters on kampanjoinut palauttamaan itsenäisyytensä Namibiasta.

4. Forvik

Forvik, joka tunnetaan virallisesti Forvikin suvereenina valtiona, on tunnistamaton mikronaatio, joka kattaa noin 2, 5 hehtaarin alueen Forewick Holmin saaren Shetlandin saarella. Forvikin perusti saaren kiistanalainen omistaja Stuart Hill vuonna 2008, kun hän julisti alueen Britannian riippuvuuskruunuksi. Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusministeriö katsoi kuitenkin, että Forvik oli osa Shetlandin saarta ja näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä. Saaren omistus oli kiistanalainen, eikä asukkaita lukuun ottamatta Hilliä, joka asui tuolloin teltassa. Hill antoi Forvik-saarelle saaren, ja se on Pseudo-Norse-versio Forewickille, joka on viereisen Papa Stour -saaren päisteen nimi. Forvik harjoittaa kaikkia itsenäisille valtioille avointa toimintaa, mukaan lukien oma parlamenttinsa The Ting. Sillä on myös oma perustuslaki, jonka jokainen jäsen on allekirjoittanut. Forvik julkaisee kansalaisuutta, passeja ja omaa valuuttaansa. Itsenäisyyden saavuttamiseksi Forvik ei tunnusta Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Euroopan unionia sen johtajana. Se väittää myös, että kaikki oikeudet merelle ja merenpohjaan ovat vedessä.

3. Barotseland

Barotseland sijaitsee Namibian, Zimbabwen, Angolan ja Sambian välillä. Sen asukkaat ovat Lozi-ihmiset tai Barotse, joka on yli 20 aiemmin yksilöllisen sukukunnan kautta yhdistetyn heimon yhtenäisyys. Lozin ihmiset puhuvat Sesotosta peräisin olevasta monimutkaisesta Silozin kielestä. Barotselandin pinta-ala on noin 126 000 neliökilometriä, mutta se olisi voinut olla suurempaa tietyssä ajassa historiassa. Barotselandilla oli brittiläisen siirtomaa-hallinnon aikana tietty autonomia 1800-luvulla Britannian eteläafrikkalaisen yhtiön ja Barotselandin Litungan (King) neuvottelujen jälkeen. Barotseland antoi yritykselle mineraaleja vastineeksi protektoraatti-asemasta. Barotselandin valtakunta jaettiin kahteen, pohjoiseen ja etelään, ja mies otti vastuuseen pohjoisesta ja nainen etelään. Vuonna 1964 Kenneth Kaunda ja Litunga allekirjoittivat sopimuksen Barotselandin perustamisesta Sambiassa. Sopimus myönsi Barotseille paikallisen itsehallinto-oikeuden. Vuonna 1969 Zambian hallitus muutti Barotselandin nimen Länsi-provinssiksi ja ilmoitti, että kaikkia maakuntia kohdellaan tasapuolisesti. Barotseland on sen jälkeen ilmaissut halunsa erottaa ja on teoreettisesti riippumaton Sambiasta. Siinä on lippu ja hallitus nimeltä Kuta, jota johtaa Ngambela tai pääministeri.

2. Elgaland-Vargaland

Elgaland-Vargaland on taideprojekti ja mikronaatio, jonka Carl Michael Von Hausswolff ja Leif Elggren ovat kehittäneet vuonna 1992. Ne muodostivat nimen omasta nimestään ja määrittelivät maan muiden maiden rajana. Molemmat tunsivat, että se oli sellaista typerää, että heidän maansa, Ruotsin, oli vielä kuningas. He nimesivät itseään kuninkaiksi ja maa ilmoitettiin vain mainoksessa Dagens Nyheter -lehdessä 27. toukokuuta 1992. Elgaland-Vargaland toteuttaa osan itsenäisille valtioille avautuvista toimista, mukaan lukien lippu ja kansallinen hymni. Se antaa myös pyynnöstä passeja ja postimerkkejä, ja sillä on useita suurlähetystöjä, pääasiassa taidenäyttelyitä. Vuoteen 2007 mennessä Elgaland-Vargalandissa oli 850 kansalaista ja vuoteen 2014 mennessä se oli vaatinut noin 1000 kansalaista. He pitävät myös kuolleita ihmisiä kansalaisina. Vuonna 2007 he ilmoittivat liittäneensä saaren hautausmaan Isola di San Micheleen. Elgaland-Vargaland on perustanut 20 suurlähetystöä eri puolilla maailmaa suurlähettiläiden kanssa, koska heillä on vapaus tehdä mitä haluaa valtakunnan nimissä.

1. Atlantium

Atlantiumin keisarikunta on lammaslohkojen ympäröimä mikronaatio New South Walesissa, Australiassa. Se sijaitsee lyhyen matkan päässä Boorowan kaupungista ja sen pinta-ala on noin 0, 8 neliökilometriä. Atlantium perustettiin vuonna 1981 George Cruickshank, George Duggan ja Claire Marie. Cruickshank julistettiin suvereeniksi valtionpäämieheksi, jonka otsikko oli ”Keisari GeorgeII”. Ryhmä lakkasi olemasta aktiivinen vuonna 1990, ja se elvytettiin vasta vuonna 1999 käynnistämällä verkkosivusto, joka oli keskeinen osa houkuttelemalla lisää jäseniä. Aurora tehtiin Atlantiumin ja sen hengellisen kotimaan maailmanlaajuiseksi hallinnolliseksi pääomaksi. Atlantium ei säilytä alueellisia vaatimuksia. Se edistää kuitenkin ajatusta, että Auroralla on poikkeuksellinen asema Australiassa. Atlantiumilla on vuodesta 2015 lähtien lähes 3 000 kansalaista yli 100 maasta, ja niissä on noin 20 henkilöä, joilla on toimintoja, kuten keisarillinen legate, ministerit ja tuomarit. Atlantilaiset pitävät itseään kaksoiskansalaisina ja jäseniä kannustetaan osallistumaan asuinmaansa toimintaan.